Viikko 8 – Moniajo kunniaan.
Vaikka viikko oli muuten piristävää perusarkea, se jätti minulle aikaa panostaa itseni kehittämiseen ja uuden opiskeluun.
Moniajo kunniaan
Moniosaajaksi pyrkiviä edelleen katsotaan hieman vinoon, niin kuin heillä ei olisi kykyä keskittyä yhteen asiaan kerralla.
Mutta mutta… Käsi ylös, kuka jaksaa keskittyä koko elämänsä aikana yhteen uraan niin ettei koskaan mitään uutta halua tehdä tai opiskella? Nykyihmisen elinajanodotteen mukaan työuraa tulee jokaiselle mukavasti 50 vuotta. Näin keskimäärin.
Osa ihmisistä jakaa omat resurssit työelämän ja harrastusten välillä, koska ollaan nyt rehellisiä, kaikki työ ei ole niin sisältörikasta, vaihtelevaa ja henkisesti palkitsevaa, että se tyydyttää ihmisen kaikkia tarpeita sellaisenaan.
Sen takia moni löytää itsensä harrastuksista, joista voi myös tulla yhtäkkiä ammatti.
Toiset vaikkapa bloggaavat. Tai kokkaavat ja bloggaavat siitä. Tai ompelevat, kasvattavat chilejä, sisustavat ja matkustavat ja kirjoittavat siitä omaan blogiin.
Ei, en ole siirtymässä ammattibloggaajaksi, mutta haluan kuitenkin kehittyä siinä, koska se sisällyttää itseensä monia asioita, joista tykkään: kirjoittamista, valokuvaamista, kuvitusta sekä hieman teknistä osaamista. Omassa tapauksessani vieläpä uusia maisemia ja uusien asioiden oppimista.
Ainoat kukat tähän mennessä, joita sain pidetty hengissä.
Toiset tekevät useampaa uraa yhtä aikaa, koska näin pääsevät hyödyntämään enemmän omaa osaamistaan. Minä olen kai yksi heistä. Haluan keretä tekemään sitä ja tätä vielä tämän elämän aikana.
Moniosaamisesta on tulossa entistä tärkeämpi osa urakehitystä, koska tavallinenkin ammatti vaatii nykyään paljon erilaisia taitoja eri aloilta. Niitä myös pitää osata hyödyntää toistensa rinnalla.
Minua kiinnostaa niin moni asia kerrallaan, että yritän oppia ja ottaa ne haltuun yhtä aikaa, silläkin uhalla, että homma leviää käsiin. Toisaalta, siitä voi myös syntyä jotain uutta ja hienoa. Kuka tietäisi…
Itse olen nyt suorittamassa tekstin ymmärtämisen, analyysin ja tuottamisen kurssia (suomeksi vaihteeksi), koska haluan parantaa medialukutaitoani ja osata kirjoittaa parempia tekstejä.
Tekstiä on olevinaan helppoa ymmärtää – mikäs siinä, kun kaikki on mustaa valkoisella. Mutta se on varsin kiemuraista, jos kirjoittajaa tai kontekstia ei tunneta. On erittäin helppo ymmärtää väärin ja sitä harrastetaan nykyään paljon.
Malta special
Kovin paljon tähän viikkoon ei kuulunut. Paitsi kävimme toissa päivänä lyhyehköllä lenkillä ja päädyimme vahingossa lentokentän viereen. Sinne on meiltä helppo eksyä, koska ei ole kuin vajaat 5 km kävelymatkaa. Koko kentän kiertämiseen meni kuitenkin muutama tunti.
Tässä kuvassa on todiste siitä, että Maltalla on pyöräteitä: tämä yksilö on pidempi ja leveämpi kuin moni ajotie.
Lentokenttä on turvallisuusvaatimusten mukaisesti hyvin perusteellisesti aidattu, mutta sitten huomasimme verkkoaidassa hauskoja aukkoja. Nuo ovat lentokonebongaajia varten: juuri oikealla kohdalla kiitorataan nähden ja silmien korkeudella kameran mentäviä aukkoja.
Aukkoja lentokentän aidassa, Luqa, Malta.
Toisella puolella kiitorataa on myös kokonainen näköalarakennelma bongaajia varten.
Meillä ei ollut kameraa mukana eikä kännykälle riittänyt enää valoa, joten lentokoneita pitää mennä kuvaamaan paremmalla ajalla.
Parempaa aikaa odotellessa olen ruvennut korostamaan omia matka-aakkosia. Sain ainakin aikaa kulumaan niihin 😀
Tältä maaseutu näyttää iltalenkkeilijän silmin, Zurrieq, Malta.
Viikko 8 – Moniajo.
Referenssit:
Uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen ei varmasti mene koskaan hukkaan, höpsöjä ne jotka muuta väittää. 🙂 Go Nadine! 💪
Onhan se paljon hauskempaa tehdä vähän kaikkea, kuin vain yhtä asiaa kerralla 😁