Milloin viimeksi Blogihaaste
Milloin Viimeksi Blogihaaste – By Karoliina Pentikäinen
Itse bongasin tämän Karoliinan alulle sysänneen blogihaasteen Tiia Koivusalon blogista. Se sai ajatukseni liikkeelle sen verran, että päätin tarttua siihen.
Jätän alkusanat lyhyeksi, koska muuten kirjoituksesta tulee kilometrin pituinen.
Milloin viimeksi…
Karjuit? Viime vuonna. Karjuin turhautumista ja korona-arkea. Poika kysyi, oliko minulla nälkä, kun karjuin? Hän oli tietysti oikeassa. Hyvä ruoka – parempi mieli 😊.
Ajoit autoa? Lokakuun 5. pv, 2020, kun ajoimme Algarvesta Gozolle (Road Trip 3597). Maltan vasemmanpuoleinen liikenne on minulle aika kova pala purtavaksi. Ehkä vielä jonakin päivänä joudun siihenkin soppaan.
Halasit ei perheenjäsentä, ajattelematta onko se turvallista? Elokuussa 2020. Olin hyvästelemässä rakasta ystävää, ja minulle oli ihan sama, oliko se nyt turvallista vai ei.
Urheilit? Viime vuosisadalla, tai ainakin siltä se tuntuu.
Olit pelokas? Maaliskuun 17.pv 2020 Boliqueimen Aldissa. Olin katsomassa kaupan tyhjiä hyllyjä lastani halaillen ja olin kauhusta kankea, mutta en voinut näyttää sitä ulospäin (Koronavuosi: retrospektiivi).
Itkit? Eilen. Katsoin Eteläkorealaista kissavideota ja vollotin. Kissalle kävi hyvin loppujen lopuksi, vaikka jalka jouduttiin amputoimaan. Sekä äiti että lapsi saivat uuden kodin.
Söit vain herkkuja lounaaksi? Äsken. Teen sitä varsin usein. Minulle tosin on epäselvää, miksi herkuksi mielletään vain makeinen. Itseni makea jättää usein kylmäksi. Minulla on varsin erikoinen maku: herkuttelen tomaateilla, hedelmillä ja katkaravuilla. Silloin, kun niitä on jääkaapissa, käyn siellä aika usein 😊.
Sheivasit? Uhh, koko ajan. Koko ajan on jossakin jokin ylimääräinen karva. Ja kesä tuli taas.
Olit kateellinen jollekin toiselle? En muista. Minulla on tarpeeksi omaa ajateltavaa, että tuhlaisin aikaani kateellisuuteen. Minulle on helpompaa olla iloinen jonkun puolesta, ylpeä heidän saavutuksistaan. Se antaa energiaa itsellekin. Kateellisuus vain vie sitä.
Olet sijoittanut rahaa osakkeisiin tai rahastoon? 2017. Ei ollut hyvä sijoitus.
Olit yksin kotona? Muutama päivä takaperin, kun pojat olivat lenkillä.
Sait olla yksin? Harvoin, mutta pystyn järjestämään sen ajan itselleni, jos tarvitsen yksinoloa.
Nauroit niin, että meinasi tulla pissat housuun? Joka päivä.
Valvonut aamulla kello neljään? Tänään viimeksi. Ja päivä sitä ennen varmaankin. Olen yöihminen ja inspiraatio iskee minuun öisin. Eilen aloitin yhden postauksen, enkä olisi saanut unta, ellen olisi kirjoittanut sitä loppuun asti.
Olet bailannut aamuun saakka? Oiii, 1996 varmaan. Opiskeluaikana.
Teit jotain mitä et ikinä uskonut tekeväsi? En muista. Minä olen niitä Miksipä ei? -tyyppejä, joille taivas näyttää olevan rajana. Arvasit oikein, pudotus voi olla varsin kivulias 😂.
Rukoilit? Kuukausi takaperin, kun 83-vuotias tätini (sydämentahdistimella varustettu) sairastui koronaan. Hän selvisi, muuten.
Kävit Alkossa? En ikinä. Miksi pitäisi?
Kävit ulkomailla? Hmm, tähän en osaa vastata varmuudella. Suomen ulkopuolella olemme asuneet nyt 9 vuotta.
Kävit järvessä uimassa? Tosi monta vuotta takaperin Lahdessa suvun mökillä. Kaunis muisto.
Söit ulkona ravintolassa? Ulkona vai ravintolassa? Ulkona syömme melkein päivittäin. Ravintolassa viime kerran v. 2019. eKr (ennen koronaa).
Maistoit itsellesi uutta ruokaa? Viime perjantaina. Kasvispata vege-reseptinä
Kiroilit? Eilen, tosin päässäni, kun poika oli vieressä. En halua hänen vielä oppivan kirosanoja myös suomeksi.
Turhauduit? Eilen. Huonosta asiakaspalvelukokemuksesta, johon en ollut varautunut.
Juoksit Cooperin testin? En koskaan. En usko, että lopputulos olisi mainitsemisen arvoinen. Olen tosi huono juoksemaan.
Nukuit yön yli? Nukun kuin tukki. Paitsi yö on minulle aikaa klo 3-9. Eli usein joudun nousemaan keskellä yötä.
Mietit omia arvojasi? Eilen postausta kirjoittaessani. Viime aikoina on tullut mietittyä kaikenlaista aika usein. Maailma on muuttumassa ja se asettaa uusia vaatimuksia omalle arvomaailmalle.
Teit hutiostoksen? Vuosiin ei ole mitään isoa tullut ostettua turhaan. Pientä, kuten ihon- ja hiushoitotuotteita, nyt tulee paljon. Kun niitä, mitä tarvitsisin, ei ole täällä saatavilla.
Puhut englantia? Päivittäin.
Olit rohkea? Rohkeuden määritelmä on kaikille vähän erilainen. Minulle on vaatinut rohkeutta lähettää eräs sähköposti huhtikuun 24.pv klo 12.53 😊. Olen ottanut yhteyttä blogi-yhteisöön, jota olin ihaillut salaa jo pitkään.
Sanoit minä rakastan sinua? Eilen pojalleni.
Maksoit laskun? Äsken.
Lahjoitit hyväntekeväisyyteen? En muista, varmaan johonkin koulun keräykseen. Enemmän yritän auttaa lähellä olevia: läheisiä, kavereita, naapureita, kissoja.
Koit olevasi hyvä äiti? En koskaan. Epäilen itseäni yhä tässä asiassa, vaikka poika on eri mieltä.
Ajattelit onnistuneesi? Siitä on aikaa. Varmaan vuonna 2010. Pitäisi vähän pohtia, miten saisi asian korjattua. Ehkä lähiaikoina.
Ostit itsellesi jotain ihanaa? Kolme vuotta takaperin varmaan, jos ruokaa ei lasketa. Ei vaan tullut vastaan mitään sellaista.
Häpesit jotain sellaista, jota joutuu oikeasti käsittelemään? Siitä on vuosikymmeniä aikaa. Mutta se vaivaa minua yhä vähän väliä.
On tullut verta nenästä? Koko ajan. Ei kai minulla ole jokin ongelma?
Myönsit olleesi väärässä? En koskaan 🤣. No en, olen moneen kertaan todennut, että olen ollut väärässä jossakin asiassa. Yritän aina kertoa sen heti, jos toinen osapuoli on olemassa. Mutta jostain syystä, en pysty muistamaan, milloin tilanne olisi ollut päällä viimeksi. Kai se on jokin päänsisäinen suojareaktio, koska väärässä oleminen silti hävettää, vaikka tiedän hyvin, että erehtyminen on inhimillistä.
Annoit positiivista palautetta tuotteesta/palvelusta? Elokuussa 2019, kun kävin kampaajalla viime kerran. Tai ylipäänsä jossakin hoidossa.
Pyysit apua ystävältä? Kesäkuussa 2020. Voi että, se oli vaikeaa. Avun pyytäminen on minulle edelleen hankalaa.
Pyysit anteeksi? Muutama päivä takaperin pojaltani, omaa heikkoa hetkeäni.
Nolasit itsesi? Koko ajan. Ainakin näin itsestäni tuntuu. Häpeän tunne on sinänsä turha, mutta jostain syystä en pääse tavasta eroon täysin vieläkään.
En haasta tähän ketään erityisesti, haaste on avoin. Toivon kuitenkin, että mahdollisimman moni tarttuisi siihen, koska itsekin olisin kiinnostunut lukemaan muiden ajatuksia aiheesta. Linkittäkää rohkeasti omat kirjoitukset kommentteihin. Odotan mielenkiinnolla! 💗
Muut tiedossani olevat haasteen kirjoitukset:
- Noora Näppilä
- Karoliina Pentikäinen
- Tiia Koivusalo
- MILLOIN VIIMEKSI… – HEIDIN ITALIA
- MILLOIN VIIMEKSI – TUULA’S LIFE
Loistavia vastauksia! Ja niin rentoja ja aitoja. Tiedätkö suomalaisen leikin – ”Rikkinäinen puhelin”? Siihen tarvitaan useampi leikkijä. Ensimmäinen kuiskaa kaverin korvaan lauseen. Ja kaveri kuiskaa seuraavalle. Kun lause on kiertänyt koko leikkijäjoukon, niin viimeinen kertoo, millaisen lauseen hän kuuli. Lause on yleensä muuttunut alkuperäisestä lauseesta – usein paljonkin. Tai siitä on tullut aivan erilainen lause.
Blogihaasteessa, jonka tein, näin oli käynyt. Kysymyksiä oli pudonnut pois ja uusia oli tullut tilalle. Haaste oli lyhentynytkin aika paljon. Kiva haaste kuitenkin 🙂
Joo, se haaste olikin jo tässä pisteessä aika erilainen, mitä Karoliina sai liikkeelle 😁.
Rikkinäistä puhelinta muuten leikitään kaikissa maailmans kolkissa. Jotenkin se on vaan niin kiva 🌸.
Nämä on ihan hauskoja lukea. Itse en vaan ole koskaan jaksanut innostua, mutta pitääpä ehkä joskus kokeilla!
Blogihaasteet ovat melkeinpä helpompia, kun ei tarvitse itse miettiä aihetta, mistä kirjoittaa. Joku on kerrankin miettinyt sen valmiiksi.
Tämä oli kivaa luettavaa! Pitääpä harkita, jos itsekin tekisin saman 🙂
Tee pois! On niin kiva lukea muiden kertomuksia 😁
Aika hauska ajatus, tälläsiä on aina välillä kyllä hauska täytellä menemään, tulee mietittyä sellaisia asioita mitä ei välttämättä muuten mieti!
Kiitos!
Kiitos ideasta, otin vastaan haasteen. Linkkasin blogisi mainitessani, mistä sen löysin, mutta siitä ei tainnut tulla hyperlinkkiä, blogialustani on vähän töppö.
Tässä linkki omiin vastauksiini, jotka on kirjoitettu pilke silmässä jos toisessakin.
https://kulttuurikorppikotka.blogspot.com/2021/05/milloin-viimeksi-blogihaaste.html?m=1
Kiva! Käyn heti lukaisemassa 😁
Siitä linkistä puuttuu osa, sen takia ei näy linkkinä. Tässä se on uudestaan. Voit kokeilla, jos toimii paremmin 😊
https://viaperasperaadastra.com/2021/05/18/milloin-viimeksi-blogihaaste/
Tämähän oli hauska! 😊 Ihania vastauksia täynnä. Tämän voisi oikeasti toteuttaa itsekin.
Olipa mukava, kun kävit kommentoimassa blogissani, niin sitä kautta löysin tänne sun blogiin 🙂 Tosi mukava oli lukea sunkin vastauksia 🙂 Ja hei ihana blogi!
Nappasin tämän Tiialta itsellenikin vastailtavaksi 😀
Kiva! Jaa meillekin linkki, jos muistat 😊 Näitä haasteita on aina kiva lukea.
Näitä on hauska lukea, oppii paljon bloggaajasta.
Olipas hauska lukea näitä. Voisin itsekin kopsata blogiin tämän kyselyn 🙂
Kiitos!
Tee ihmeessä! Jos muistat, heittää mua linkillä 😊 Luen kirjoituksesi mielelläni.
Mahtavia vastauksia sun aitoon ja rennon avoimeen tyyliin. Ihana. <3 Tänään kun tätä kirjoitin, olin ihan zombie, ööh viime yönä herännyt 9x, hitsin univaikeudet eli kyllä niitäkin on tullut kiroiltua.
Yleensä tykkään kirjoittaa pitkästi, viime aikoina ei ole riittänyt energiaa.
Mutta tämä oli mahtava.
Kivaa tiistain jatkoa Nadine.
Apua! Tämähän oli eetterissä vasta 5 minuuttia! Kiitoksia!
Minä harvoin mitä ex-tempore juttuja kirjoitan. Mutustelen niitä pitkään yleensä 😁. Mutta nyt tuli sellainen olo, että on pakko. Ajatukset suhisi päässä.
Voi, kun voisin lähettää sulle vähän unenlahjoja. Mulla olisi ylimääräistäkin 😊. Olet varmaan kokeillut jo kaikki konstit, mutta kysyn silti. Meillä etelässä oli tapana käyttää laventelia avuksi, joko tuoreena/kuivattuna tai öljynä. Oletko sellaista kokeillut? Ei siitä mitään haittaakaan ole.