Mitä olen oppinut bloggaamisesta
Blogini ei ole enää vauva, siitä tuli taapero. Minäkin olen bloggaamisessa taapero: kerkiän jo joka paikkaan, mutta en ymmärrä vielä pitää näppejäni pois pistorasiasta.
Tässä lienee paikka puolentoista vuoden raportille. En tosin pääse väittämään, että mieleni muuttui yhtä radikaalisti kuin vaikkapa ensimmäisen puolen vuoden bloggaamisen jälkeen. Ei edes niin paljoa kuin edellisen kahden raportin välillä.
Bloggaamiseni alkaa löytää uomaansa. Sitä tukee myös nopeasti nouseva lukijamäärä sekä valtamedian kiinnostus.
Mitä kaikkea tuli sitten opittua viimeisen raportin jälkeen?
1.
Bloggaamisessa strategisen linjan pitäminen on verrattavissa kovaan myyntityöhön. En pysty siihen vielä. Tarvitsen hengähdystauon.
Kaupallinen bloggaaminen on rankaa myyntityötä. Tästä oravanpyörästä olen juuri päässyt pois. Joten päätin olla asettamatta itselleni sellaisia tavoitteita, jotka tekisivät bloggaamisesta kokopäiväisen työn. Ainakaan vielä.
Silloin kun tavoitteet ovat (1) liian utopisia tai (2) ulkopuolelta asetettuja, bloggaamisesta ei tule mitään. Minulla luovuus ja itsensä pakottaminen muottiin eivät käy käsi kädessä. Omassa bloggaamisessa haluan kuitenkin panostaa luovaan osioon, koska se on asia, jota juuri nyt kaipaan. Tämän asian oivaltamiseen meni hetki (Oman polun löytäminen).
Tämän vuoden (2021) tavoitteiksi jätin sitten (1) kirjoitustaitojeni kehittämisen ja (2) orgaanisen lukijamäärän kasvattamisen (Tavoitteiden asettaminen bloggaamisessa).
2.
Kurssi on hyvä silloin, kun on perustamassa kaupallista tai yritysblogia, koska suurin osa niistä käsittelevät myyntistrategioita. Itselleni tekninen osa ei ollut mikään ongelma eikä ollut suorastaan mitään myytäviä tuotteita, joita voisi promota. Silloin suurin osa kurssista menee ikään kuin hukkaan ja raha on menetetty turhaan (hintaakin bloggaus-kursseilla on jonkin verran). Itse olisin kaivannut kevyempää pakettia, jossa myyntistrategiat olisivat jätetty pois ja keskitytty pelkään bloggaamiseen sekä teknisestä että luovasta näkökulmasta. (Bloggaamisen edellytykset ja seuraamukset: Osa 1. Unelma elää).
Vaikka tapoja päästä alkuun on useita, jokainen bloggauskurssi keskittyy vain yhteen tapaan aloittaa bloggaaminen.
Siihen on omat syynsä:
- Kurssin järjestäjällä voi olla omia intressejä valita tietty tapa, koska hänellä on affiliaatteja tai sopimuksia tiettyjen palveluntarjoajien kanssa.
- Hän on itse valinnut kyseisen polun ja todennut sen toimivaksi.
- Hän ei halua sekoittaa noviisin päätä erilaisilla valinnoilla. Uskokaa pois, pää menee sekaisin silloin, kun yrittää valita sen oman polkunsa.
3.
Jos en voi kirjoittaa mitä mieleen juolahtaa, miksi bloggaisin? Lifestyle-bloggaaminen on niitä kimurantteja lajeja, mutta en silti vaihtaisi pois. Ensimmäistä kertaa se tuntuu omalta ja mukavalta. Kirjoitan ihan mielelläni asiatuntija-postauksia toisten palstoille, mutta jään uskolliseksi omalle sillisalaatti-tyylilleni.
4.
Pitää olla useita blogeja, jos haluaa segmentoitua tarkasti. Onko minusta siihen? Tuskin. Kirjoitan kolmella eri kielillä ja se on tarpeeksi rankkaa ja aikaa vievää. Tekstit eivät ole kopioita toisistaan, vaan enimmäkseen autenttista sisältöä. Se riittää minulle haasteeksi.
Asiantuntijabloggaaminen on lajina rankimpia. Se voi tosin olla oikopolku blogilla tienaamiselle. Silti uskon, että ensin joutuu tekemään rutosti töitä. Asiantuntijuus ja niche toimii parhaiten yritysbloggaamisessa, kun blogin alla on valmis tuote/kauppa, johon viitata.
6.
Kuva on olennainen osa blogia, vaikka kirjoitus käsittelisi mitä tahansa aihetta. Itse tuotettu kuvamateriaali on toki kaikkein parasta. Se on myös yksi blogin aikaa vievin osa. Siksi uskon, että huolella valittu kuvapankin kuva on parempi kuin vino pino omia, satunnaisia ja huonolaatuisia otoksia. Ainoastaan ilmaisten kuvapankkien kanssa pitää olla tosi varovainen: valikoima on niissä on varsin rajallinen ja olen jo tässä vaiheessa törmännyt siihen, että sama kuva esiintyy parissa eri blogissa yhtä aikaa (eri kirjoittajilta), koska se oli ensimmäinen kuva joka tietyllä hakusanalla on tullut esille ilmaisessa kuvapankissa.
Itse käytän *Depositphotos -kuvapankkia, koska sieltä pääsee hakemaan kuvia edullisesti kuukausimaksulla tai tarvittaessa yksittäisen kuvan tai videon.
7.
Kasvulle ja uuden oppimiselle on aina tilaa ja tarvetta.
4 vastausta artikkeliin “Mitä olen oppinut bloggaamisesta puolentoista vuoden aikana”