7 kamalaa paljastusta bloggaamisesta, joita en ikinä haluaisi saada selville

On asioita, jotka tiesin bloggaamisesta ja ne ovat itsestäänselvyyksiä. On asioita, joita opin tämän vuoden aikana ja ne olivat minulle ahaa-elämyksiä. Toiset olivat positiivisia ja toiset olen kuitannut olankohautuksella. On myös joukko asioita, jotka saivat minut epäilemään itseäni, kyseenalaistamaan maailmanjärjestystä ja epäilemään maapallon pyöreyttä. Niin, Maa ei ole pyöreä, se on soikea. Mutta… 7 kamalaa paljastusta bloggaamisesta

1. Sisällöntuotto

Suomessa tätä ilmiötä ei vielä tunneta kovin yleisesti, mutta se saapuu tällekin maaperälle parin vuoden viiveellä, niin kuin kaikki uudistukset ja trendit. Nimittäin, ghostwriting. Kyse on siitä, että osa nimekkäistä bloggaajista ei kirjoita itse yhtään mitään. Ei Vuosiin. He maksavat pikkusummia copywritereille ja sisällöntuottajille siitä, että heille tehtaillaan blogipostauksia, e-kirjoja ja muuta materiaalia. Se olisi kai ihan passeli juttu, jos asiasta olisi kerrottu avoimesti. Tyyliin, että tämä postaus on tehty tämän ja tämän sisällöntuottajan kanssa yhteistyössä. Mutta ei. Kirjoitukset ovat kaikki minä-muodossa, niin kuin blogissa pitääkin olla, ja ne plätkäistään blogeihin automaattisesti silloin, kun kirjoitus on valmis. Siis, ne bloggaajat eivät edes lue niitä kirjoituksia!

2. Työn arvo

Kirjoittavan freelancerin, copywriterin, sisällöntuottajan palkka maailmalla alkaa 0.005 sentin per sana. Se on kuulkaa 2.5 euroa 500 sanan artikkelista. Kyse tässä on englannin kielestä. Suomeksi pääsee kirjoittamaan 30-35 euroa per artikkeli (500 sanaa). Työnantaja arvioi, että 500 sanan kirjoittamiseen menee yksi (1) tunti. Noh, pystyn kyllä tuottamaan tunnissa 500 sanaa peräkkäin. Nimenomaan SANAA PERÄKKÄIN. Sisältöä siihen hintaan ei sisälly. Anteeksi vaan. 

3. Tuottavuus

Tuottoisat bloggaajat arvioivat, että tietyllä tavalla koostettu/rakennettu artikkeli tuottaa heille voittoa 1000-10000 euroa. Olkoon keskiverto-bloggaaja, 1000 euroa per artikkeli. Se pohjautuu laskelmaan, että sivulla on vähintään 100 000 kävijää kuukaudessa. Se on pikkujuttu, kun kyse on englanniksi kirjoitetusta blogista. Vaikka kaikki artikkelit eivät saa olla myyviä (myyvän sisällön suhde täyttösisältöön lasketaan olevan 30-70% maksimissaan), orjatyöllä tuotettu sisältö tekee heistä miljonäärejä. 

4. Myyntisuppilo

Miten tuottoisa artikkeli kuuluu rakentaa? Siihen sisällytetään Myyntisuppilo. Hyvin rakennettu ja automatisoitu myyntisuppilo imaisee asiakkaita ja myy kuin itsestään. Suurin osa niistä bloggaajista ei koske sormellakaan siihen, kaikki on ammattilaisten käsialaa. 

Myyntisuppilon tehokkuutta tehostetaan liideillä: ilmaisilla jakeluilla, joiden avulla saa itselleen potentiaalisen asiakkaan sähköpostin. Sitten ruvetaan pommittamaan. Paras tapa tehostaa myyntisuppiloa on järjestää ilmaisen webinarin tai kouutuksen. Silloin, kun asiakas on jo koukussa, siima kiristetään.  

Myyntisuppilon käyttö on täysin oikeutettu silloin, kun ihminen tiedostaa, että hän on kaupassa ja hänelle tarjotaan diilin. Sen markkinointikikan perimmäinen tarkoitus oli saada asiakkaan valita juuri oman kaupan ostospaikaksi. Mutkikkaamman strategian joutuu rakentamaan, jos tuote on markkinoilla uusi. Silloin ensin pitää luoda tarpeen, ja vasta sitten taluttaa asiakkaan myyntipäätökseen. 

5. Entäs se kirjoittaminen? Mihin sitä tarvitaan?

Mihin sitten tarvitaan pitkän ja hartaan blogitekstin, jos sivuston ainoa tarkoitus on myydä sinulle jokin vaaleanpunaisen elefantin? Täyttösisältöä tarvitaan Google-botien silmälumeksi. Ei mihinkään muuhun. Myynnin naamioitumiseen bloggaamiseksi, että Google sijoittaa kysesiset nettisivut ylemmäs rankingissaan. Eli, oikein rakennetut ja optimoidut, copy-paste menetelmällä tuotetut sivustot myyvät huomattavasti paremmin kuin autenttiset. 

6. Sabluunat / Templates

Tätäkin Suomessa on nähty vielä vähän, mutta maailmalla sabluunoita myydään joka kulmassa, kuin jäätelöä. Ne bloggaajat, joiden tulot eivät vielä yltyy postauksien tilaamiseen copywriterieilta, voivat ostaa katukaupasta itselleen helposti muokattavia valmiita postauksia, jossa on jokin idea ja alkeellinen myyntisuppilo. Aika usein sabluunoita myydään kuorrutuksella “ xyz – ideaa blogipostaukseen”. Siinä on enemmän työtä ja suurempi mokaamisen riski, mutta jos läksyt ovat tehty hyvin, artikkeli myy. 

7. SOME 

SOME kerää tietoa meidän nettikäyttäytymisestä ja myy sen eteenpäin. Eikä se ole edes salaisuus. Minua hirvitti se, että vaikka Facebook on tutkinnan alla EU komissiossa alaikäisten tietojenkäsittelyrikkomusten takia (eli GDPR -vastaisesta toiminnasta), asiaa ei näytä kiinnostavan ketään. Ei edes FB-sivuille lasten kuvia työntävää oppilaitosta. Toisin sanoin, sakkojen maksamisen jälkeen FB pääsee myymään kaikkea dataa eteenpäin, kun mitään ei olisi tapahtunut. Myös lasten nettikäyttötietoja. 

Joko se kaikki sai minut miettimään bloggaamisen lopettamista? Ei tietenkään! Lähden lukemaan ihania, koukuttavia, autenttisia tekstejä, joiden visuaalinen maailma saa minut unohtamaan nykyhetken: Minun Lempiblogit ja Bloggaajat. 

Samalla pidän silmällä asetukset ja suojaukset, panostan kyberturvallisuuteen ja ohjeistan lastani netin käytössä. 

7 kamalaa paljastusta bloggaamisesta

Kuvitus: Happy Color

7 kamalaa paljastusta bloggaamisesta

Referenssit:

• Facebookin varjopuolet: kuusi pahinta ongelmaa | LEHMÄTKIN LENTÄIS
• Sinun tietosi eivät ole sinun – Näin mainostajat keräävät ja hyödyntävät dataasi, kun muutat, ostat kilon pekonia tai haaveilet lomareissusta
• Kommentti: Seksikutsut sen viimeistään todistavat – Facebookin vastuunpakoilu jatkuu
• Instagram ja Facebook GDPR-tutkinnan kohteena

7 kamalaa paljastusta bloggaamisesta