Maailma muuttuu. Pysyvästi tai väliaikaisesti?

Maskipakko
Social Distancing
Working From Home -kotitoimistotrendi
Home Schooling – Kotikoulu
Nettishoppailu
Tapahtuma-ala
Ekoystävällinen pandemia
Yllättävä ongelma – asutustiheys
Vaikein ongelma – sosiaalinen vaikutus
COVID-19 vempaimet

Korona-vuosi 2020

Jos jostain ei voi olla eri mieltä, niin siitä, että vuosi 2020 kruunataan korona-vuodeksi. Nyt lokakuussa on jo ihan selvä, että mistään muusta tätä vuotta kukaan ei tule muistamaan. Mitään ei tapahtunut tänä vuonna. Kaikki on peruttu. Maailma muuttuu korona-pandemian aikana

Korona road trip 3597 Markus kaupassa — Espanja

Monien hallitusten päätös ottaa käyttöön karanteenitoimet ja poikkeustila aiheutti aikamoisen kaaoksen taloudessa. Silloin keväällä talouskriisin kaikki ulottuvuudet eivät olleet vielä selvinneet. Nyt tilanne alkaa selkiintyä koko sen epätoivoisessa totuudessa.

Karanteenista ei ollut niin välttämätöntä hyötyä, mitä olisi pitänyt. Syitä on voinut olla monia: joko karanteeni ei ollut niin täydellinen mitä piti, itse koronaviruksen luonne tai karanteenin liian äkäinen lopettaminen. Eurooppa ei ole edes niin tiheästi asutettu, että se olisi kriittinen tekijä. Hygieniataso ja terveyspalvelut ovat täälläpäin maailman tasokkaimpia. Syy voi olla myös tilastoinnissa: Euroopassa tapaukset tilastoidaan tunnollisemmin mitä monessa muussa maassa. Monessa maailman paikassa tuollaisen pikku-flunssan kanssa, miltä COVID-19 usein näyttää, lääkäriin ei vaivauduta. Sehän maksaa. Joten tilastoihin päätyy vain murto-osa tartuntatapauksista, vain ne, jotka vaativat lääkärikäyntiä tai sairaalahoitoa.

Olen todennut sellaisiakin tapauksia, joissa ihmiset pelkäävät lähteä lääkäriin, vaikka heillä on selvät korona-oireet. He pelkäävät saada SEN diagnoosin. Koronaan sairastuneen ympärille muodostuu sosiaalinen vakuumi, heitä vältetään työpaikoilla, sivuutetaan ystävänpiireissä, vaikka henkilö on todettu terveeksi viikkoja sitten.

Maailma muuttuu korona-pandemian aikana, maskipakko

1. Maskipakko

Ihme, että kaikkiin asioihin on aina puolustajia ja vastustajia. Maskien pakollinen käyttö on jakanut mielipiteitä maailmalla vahvasti ja näkyvästi. Toiset käyttävät suojia sielläkin, missä ei ole pakko, ja toiset pitävät maskit perusoikeuksien loukkauksena, vaikka oman henkensä uhalla.

Mitä maskin käytössä on niin kamalaa? En osaa sanoa. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että joudun käyttämään sitä julkisissa sisätiloissa, kuten virastoissa ja kaupoissa. Maskista saattaa olla hyötyä myös suurissa ulkoilmatapahtumissa.

Ulkoillessa sen käytöstä ei ole mitään iloa. Silloin on helpompaa pitää riittävä etäisyys kanssaihmisiin.

Maailma muuttuu korona-pandemian aikana, social distancing

Etäisyyden pitämisessä ei suomalaisille ole mitään vaikeaa tai outoa. Pohjolassa fyysisiä kontakteja ei ole kovin paljon viljelty.

Tosin Etelä-Suomessa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on vahvistunut halaus-trendi. Etelä on myös huomattavasti tiheämmin asuttu, mikä sekin on tietty haaste.

Perinteisissä Etelä-Euroopan maissa fyysistä kontaktia ei vältetä niin maanisesti. Kuuluisat poskisuudelmat (jotka eivät tätä nykyään olekaan fyysinen toimenpide) tuovat kuitenkin aikuisia aika lähelle toisiaan. Epäilen, että etelän ihmisille omista perinteistä luopuminen oli aika iso menetys.

Eurooppa ei ole kuitenkaan pahin mahdollisin paikka. On maailmankolkkia, joissa fyysistä kontaktia on mahdoton välttää, vaikka kuinka yrittäisi. En nyt haluaisi löytää itseäni Hong Kongin tai Pietarin metrosta ruuhka-aikana, Shanghain kauppakadulta tai Vatikaanin kirkosta. Eikä Intian slummeista tai Turkin hotellin uimarannalta.

Maailma muuttuu korona-pandemian aikana, kotitoimistotrendi

3. Working From Home -kotitoimistotrendi

Kotitoimisto ei sinänsä ole mikään uusi juttu. Tosin tähän mennessä oli uskottu, että työntekijä:

tarvitsee jatkuvaa valvontaa, että hän ylipäänsä tekee jotain;
löystyy ja laiskistuu kotona niin, että valmiin työn laatu ja määrä laskee dramaattisesti;
ei pysty pitämään aikatauluista kiinni.

verkkokoulutusalusta, kevyt paketti 9.95 € / kk — Ultra-Kevy t Startti tulevaisuuteen

Kaikki työntekijöitä halveksuvat väittämät ovat osoittautuneet vääriksi. Normaali ihminen löytää aika nopeasti oman tahdin ja työn ilon. Kaukana meluisasta avokonttorista tuottavuus nousee merkittävästi, kun häiriötekijöitä on vähemmän. Nykytekniikka antaa kaikki mahdollisuudet pitää laadukasta yhteyttä kollegoihin: isommista tekijöistä (Zoom, Google Meet yms) aina pienempiin ja kotimaisiin (LL Verkkokoulutusalusta). Työn laatu parani, samoin kuin henkilökunnan hyvinvointi. Avokonttorin lisäksi aamuiset ruuhka-ajan työmatkat jäivät väliin.

Monesti järjestely oli niin onnistunut, että isotkin yritykset antavat työntekijöille mahdollisuuden ja vapaat kädet työskennellä kotona.

Tosin lainsäädännössä on monia suuriakin aukkoja, jotka koskevat kotona työskenteleviä. Esimerkiksi, monesti vakuutus- ja kulukorvaussäännöt eivät kata kotitoimistoa.

Career Tips To Go, pyjama suit — Suitsupply (*milled.com*)

Maailma muuttuu korona-pandemian aikana, kotikoulu

4. Home Schooling – Kotikoulu

Kotikoulukaan ei ole koronakevään keksintö, mutta ainakin Suomessa sitä seurasi negatiivinen maine. Miksi lapsesi on kotikoulussa? Mitä vikaa hänessä on? Kotikoulun puolustajat joutuivat perustelemaan omaa näkökulmaansa hyvin raivokkaasti. Nyt selvisi, että ilmiöllä on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Ei tarvitse olla erityislapsi, että koulua voi käydä kotoa käsin.

Lakiasioissa on monia kohtia, jotka eivät ole valmiit kotikoulua varten. Esimerkiksi pysyvästi tai väliaikaisesti ulkomailla asuvat suomalaiset eivät pääse opiskelemaan suomen kouluissa. Ei edes maksua vastaan. Jotkut Suomen ulkopuolella olevat suomalaiset koulut tarjoavat sellaisen ilon kohtuullisen rahan edestä.

Vaikka käytin tässä yhteydessä sanaa kotikoulu, netissä tapahtuva koulunkäynti erottuu perinteisestä kotona tapahtuvasta opetuksesta radikaalisti. Nimittäin nettikoulun aikana opettajat ovat yhteydessä lapsiin useita kertoja päivässä (en tiedä miten Suomessa, mutta Portugalissa oli niin), sekä nettitunneista puuttumista piti selittää yhtä lailla kuin tavallisista oppitunneista. Se asia sekä mobilisoi lapsia pysymään aikataulussa että ennaltaehkäisi mahdollisia ongelmia koulunkäynnin kanssa.

5. Nettishoppailu

Nettishoppailu jakaa mielipiteet edelleen siitä huolimatta, että koronakevät opetti meidät uusille tavoille. Toisin kuin voisi kuvitella, kaikille nettkaupoille COVID-19 pandemia ei tuonut uusia asiakkaita ja suurta käteisbuumia. Kriisin tai poikkeustilan aikana ihmisistä usein tulee varovaisia ja sulkeutuneita. Päivittäistavara vietiin käsistä, mutta muut alat lamaantuivat. Toisille kauppiaille se oli lopun alku, toisille vain hetkellinen este.

Uskon, että nettikaupan asema vahvistuu entisestään. Asia ei ole pelkästään perinteisessä nettikaupassa, jossa tavara tulee kotiovelle (vaikka se kätevää onkin). Monesti kauppiaat tulevat turvautumaan nettikauppaan tai ennakkotilauksiin senkin takia, että se vähentää fyysistä oleskelua kauppojen tiloissa: jonotusta, maksujen vastaanottamista ja turhanpäivästä pällistelyä. Tämän päivän myyntitilat kun on suunniteltu täysin eri mittakaavoihin, mitä social distancing vaatii.

Jos nyt visioidaan vähän pidemmälle, 3D-sovituskoppi olisi kova juttu. Teet vaan omanmittaisen avattaren ja sovitat sen päälle vaatteet. Se vaatisi huippuluokan tietokonetta tai mobiililaitetta ja 5G-verkkoa.

Maailma muuttuu korona-pandemian aikana, tapahtuma-ala

6. Tapahtuma-ala

Vaikuttaa vähän siltä, että katsomme kaikki tapahtumat tästä lähtien kotisohvalta. Syy ei ole pelkissä säädöksissä (suurin osa maista kieltää suurtapahtumat vielä pitkään). On ainakin kaksi muuta yhtä painavaa syytä: (1) miten ihmeessä tapahtuma-ala elää liki vuoden kestävän hibernoinnin yli, kun mikään taho ei suostu antamaan edes lainaa; (2) miten nopeasti ihmiset pääsevät korona-pelosta yli, että paikat katsomoissa täyttyisivät taas.

Ne yritykset, jotka osaavat nopeasti reagoida ja muokata omaa toimintaa, saattavat selvitä tästä mylleryksestä. Joka tapauksessa, meidän katsojien on syytä varautua siihen, että kotisohva korvaa katsomon tuolin vielä pitkään aikaan. Toisaalta, jos porukka on kerran tottunut siihen, että viihde tulee kotiin asti, miten ihmisiä saa uudestaan liikkeelle? Ostetaan vaan isompi telkkari ja enemmän kaljaa kotiin.

Vähemmän selvä syy, miksi suurtapahtumien osallistujien määrä saattaa romahtaa, on taloudellinen laskukausi. Entistä harvempi ihminen pystyy investoimaan konsertti- tai urheilulippuhin, erikoisesti kun tapahtumapaikka on toisessa kaupungissa tai toisessa maassa. Netissä streamattujen tapahtumien lippuhinnat ovat selvästi alemmat kuin saleissa: ensin ihmisiä ylipäänsä pitää houkutella katsomaan tapahtumaa netin kautta ja sitten edulliseen hintatasoon tottuukin.

Mitä pienempi tapahtuma, sitä helpommin sen voi viedä nettiin pysyvästi.

LL Verkkokoulutusalusta

Maailma muuttuu korona-pandemian aikana, eko

7. Ekoystävällinen pandemia

Jos jokin voittaa tässä kriisissä, niin ekologinen tilanne. Kukaan ei lennä, ei käy töissä eikä matkusta lomailemaan muutaman tuhannen kilometrin päähän.

Mihin minä en usko on se, että pienet paikalliset yritykset voittavat tästä jotain isompien rinnalla. Jos ylipäänsä pääsevät elossa. Suurimilla on huomattavasti enemmä resursseja investoida nettikauppaan, pandemian vastaisiin toimiin yms.

Matkailualalla voi toki tapahtua uudelleenjako, mutta tuskin kotiinpäin kuitenkaan. Painopiste siirtyy ilmaisiin, kuntien ylläpitämien palveluihin (kuin Paimion polku tai Kolin puisto). Ihmisillä ei yksinkertaisesti riitä rahaa kalliisiin matkakohteisiin. Kotimaan kohteista myös ollaan pihempiä maksamaan, kun se on vaan kotimaa.

Pienet yritykset kokevat pieniä ongelmia, suuret – suuria. Yhtä lailla karille ajautuvat isot kuin pienet laivat. Harva lentoyhtiö kestää 30% kapasiteetilla lentämistä, ja maassa olevat lentokoneet tarvitsevat huoltoa yhtä lailla kuin ilmassa olevat, vaikka polttoainetta kuluukin vähemmän. Puoliksi tyhjät risteilijät tuskin kannattavat taloudellisesti. Hintojen nosto tappaisi loputkin siitä hienoisesta matkustusinnosta, mitä maailmalla on jäljellä.

Maailma muuttuu korona-pandemian aikana, Shenzhen Skyline

8. Yllättävä ongelma – asutustiheys

Kaikkein ekologisin asutuksen muoto – korkeasti ja tiheästi asuttu kaupunki – muodostui yllättäväksi ongelmaksi. Nyt, kun pitää saada lisää tilaa ihmisten väliin, se onkin ylitsepääsemättömän vaikeaa. Infrastruktuuri on rakennettu sellaiseksi, että se on kannattavinta kapasiteettinsa ylärajoilla (ja välillä yritetään tunkea yli rajojen). Nyt kaikki yhteiskunnan palvelut pitää laskea uudelleen. Koulut, terveysasemat, julkinen liikenne, kauppa, urheilumahdollisuudet – joko pitää lisätä tarjontaa tai rajoittaa käyttöä. Tarjonnan lisääminen olisi helppo ratkaisu, mutta millä rahalla? Käytön rajoittaminen verottaa perustuslakia.

Itseasiassa, kun Suomessa asumiskelpoisesta tilasta ei ole puutetta, helpoimmaksi ratkaisuksi olisi yritysveron alentaminen ja yrityslain yksinkertaistaminen siihen pisteeseen, että yritystoiminta pääasiallisena toimeentulona olisi kannattavampaa. Tarkoitan jotain todella radikaalia yksinkertaistamista, eikä vain pilkun hiontaa. Silloin kynnys aloittaa oma yritys olisi matalampi, mikä olisi näkynyt positiivisena trendinä työllistymisessä ja pienyrittäjien keskinäisessä kaupassa. Harvempi ihminen olisi ollut riippuvainen suuryritysten järjestämistä työpaikoista. Silloin yhteiskunta olisi omavaraisempaa, mitä se nykyään Suomessa on, ja harvempi asutus ei olisi ollut niin iso ongelma.

Yksi este yrittämisen tiellä on se pikku seikka, että kaikki tuet katkeavat miltei heti, kun yritys on rekisteröity. Jostain syystä Suomessa on vallalla se käsitys, että yrittäjästä tulee miljonääri yhdessä yössä. Ainakin KELAn ja veroviraston mukaan. Monessa muussa maassa (esim. Portugalissa) ensimmäiseksi vuodeksi on kaavailtuna joitakin verohelpotuksia, että yrittäjä-alokas pääsee alkua pidemmälle. Jos esimerkiksi Suomessa kirjanpito maksaa 1000 € kuukaudessa ja täsmälleen saman yrityksen kirjanpito Virossa 100 €, niin onhan selvää, että jossain on korjaamisen varaa. Eikä kyse ole siitä, että asioita katsotaan lepsusti sormien läpi. Virossa myös verottaja on tarvittaessa aktiivinen yrittäjään päin, ei ensimmäisenä rokottamassa sakkoa, vaan neuvomassa.

Muualla Euroopassa asukastiheys on muodostanut vielä suuremman ongelman. Sen takia siellä joutuukin käyttämään maskia kaikkialla, myös ulkona liikkuessaan. .

Näin maailmanlaajuisesti monet perinteisetkin työt voi siirtää nettiin. Jotkut ammatit olivat jo vuosia etätyöntekijöiden suosiossa, toiset voi hyvin tehdä kotoa käsin.

Maailma muuttuu korona-pandemian aikana, Social

9. Vaikein ongelma – sosiaalinen vaikutus

Sosiaalinen etääntyminen tappaa virusten lisäksi ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen. Laumaeläiminä ihmiset ovat vuosituhansia kehittäneet erilaisia sosiaalisen kanssakäymisen normeja, jotka nyt on pistetty poikki hyvin väkivaltaisella tavalla.

Virtuaalitodellisuus iski kovaa, suoraan päin naamaa yhtenä hetkenä, mihin harva oli varautunut. Yhteiskunta sopeutuu muutoksiin, mutta siihen menee oma aikansa. Yksilötasolla muutos tapahtui niin nopeasti, että monet ihmiset jäivät kelkasta kokonaan pois, eivätkä edes yritä saada sitä kiinni. Väliinputoajia on kaikista ikäryhmistä, eikä pelkästään ikäihmisten keskuudessa. Monien kohdalla karanteeni kesti huomattavasti pidempään kuin ne 2.5 kk. Osille se kestää edelleen.

Matkustusrajoitukset saivat osan ihmisistä eristykseen. Heillä ei ole mahdollisuuksia käydä kotimaassaan, eikä heidän sukulaisilla – heidän luonaan. Tässä kyse ei ole pelkästään suomalaisista. Ilmiö on maailmanlaajuinen. Globalisaation ansiosta puolet perheestä voi olla maailman toisella puoliskolla tai yksinäinen ihminen voi jäädä loukkuun toiseen maahan.

Välillä eristykseen jäädään omasta tahdosta ja välillä olosuhteiden pakottamina. Riskiryhmien edustajat ovat kaikkein haavoittuvimpia sosiaalisestikin. Pelkotiloja voi aiheuttaa myös pandemia tai mahdollinen virustartunta. Tavallistenkin ihmisten sosiaaliset kontaktit supistuvat lähipiirin rajoihin. Silloin ei oikein pääse tietämään, mitä naapurin oven takana tapahtuu.

Toinen ilmiö, mitä COVID-19 pandemia aiheutti, on vakava ja outo. Ihmiset, jotka ovat jo parantuneet koronaviruksesta, jäävät monien silmissä ikuisiksi taudin kantajiksi. Vaikka mitään rationaalista selitystä ei ole, mielikuvitus täyttää puuttuvien tietojen aukot. Työkaverit vaihtavat paikkaa, tuttavat ryntäävät desinfioimaan kädet ja vetävät maskin naamaan jokaisen kadulla kohtaamisen jälkeen. Kukaan ei pyydä kahville eikä halua istua samassa pöydässä. Mitä vaikutusta tälläkin ilmiöllä on yhteiskuntaan sekä yksilöön? Selvittämistä riittää.