Paperikirja vs e-kirja
Minulle tuli mieleen tutkia, millainen on e-kirjan hiilijalanjälki. Kävi ilmi, ettei sellaista tietoa ole helposti saatavilla.
Toki on paljon vertailuja paperisen kirjan ja e-kirjan lukulaitteiden välillä (katsokaa linkit alla, jos kiinnostaa). Se on samaa, kuin vertaisi kirjahyllyä ja kirjaa toisiinsa. Minulle ei kuitenkaan mennyt jakeluun, mitä varten tarvitsen e-kirjan lukulaitteen. Pitääkö kananmunatkin keittää vain erillisellä keittolaitteella, eikä kattilassa? Minulla on entisestään tarpeeksi sähkölaitteita, joilla on täysi valmius olla e-kirjan lukualustana. Omistan jo tabletin, laptopin ja älypuhelimen. Lastulevystä valmistetun kirjahyllyn kierrätyksessä on aivan erilaisia ongelmakohtia kuin kirjan, jonka voi heittää takkaan, kun ei enää jaksa sitä katsella.
Älypuhelimeen on olemassa vastaavat appsit (esim. EPUB Reader for all books you love tai ePub Reader for Android), tietokoneeseen voi asentaa EPUB Reader For Chrome. Nämä ovat ohjelmistoja, joita itse käytän. Appsien hyvät puolet ovat runsaat säätömahdollisuudet: kirkkautta, taustaa ja ulkonäköä pääsee säätämään oman mielen mukaan. Laadukkaan kännykän/läppärin näytöllä on olemassa yöasetus, joka suodattaa sinisen valon. Lue: melatoniinin tuotanto ei häirinny.
E-kirjoja saa yleensä myös PDF-muodossa, joka on yhteensopiva kaikkien kanssa.
Kulurakenne
Oletetaan, että teknologinen kehitys, joka johti kirjallisuuden, kirjapainon, elektronisten laitteiden ja ohjelmistojen kehittämiseen, jakautuu kummassakin tapauksessa tasaisesti. Perinteisen kirjan painamiseen tarvitaan aika tavalla uutta teknologiaa, saadakseen sille mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen. Se koskee valmistusketjun kaikkia lenkkejä.
Myös yhteiskunnan oheiskulut, kuten koulutus, on kummassakin sama. Kirjallisuuden olemassaolon takaamiseksi on oltava yhteiskunnallisesti hyväksytty ja yhteisöllisesti ylläpidetty joukko luku- ja kirjoitustaitoisia ihmisiä. Heillä pitää olla tarpeeksi vapaa-aikaa ja resursseja, jotta he pystyvät maksamaan immateriaalisesta tuotteesta ja omistavat lukemiseen soveltuvan laitteen.
Maailman äärirajojen yli pursuava roskakasa sekä osittain myös globaali ilmastokatastrofi ovat teknologisen kehityksen kääntöpuoli. Hiilijalanjälki on jokaisessa kirjassamme, vaikkakin murto-osana. Oletetaan, että sekin menee tasan.
Nyt yksityiskohtiin.
Mitä kirjoittaminen fyysisenä prosessina kuluttaa?
Työkalupakki
Paperilla ja kynällä kirjoittaminen rinnastetaan tavalliseen kirjaan. En usko, että moni enää harrastaa sitä. Vaikka vihko löytyy vielä aika monien kirjailijoiden arsenaalista, harva kuluttaa sitä muuhun kuin pikaisiin muistiinpanoihin. Vihko + kynä = 2.15 kgCO₂eq per henkilö per päivä keskimäärin.
Elektronisella sähkölaitteella kirjoittaminen. Oletetaan, että kyseisen kirjailija on hankkinut koneen omaa kirjailijan työtä varten äskettäin. Oletetaan myös, että kyseessä on pöytäkone tai kannettava. Kännykässä voi toki myös kirjoittaa, mutta viimeistelyvaiheessa se ei riitä. Työkalut ovat tuotettu massatuotannossa. Kulutustuotteiden massatuotanto 2.39 kgCO₂eq per päivä per henkilö keskimäärin. Toivotaan, että kirjailija on hyvin luova ja kirjoittaa paljon, että kulutus per kirja on pieni. Myös kannettavan tulee kestää kauan, että sen tuotanto- ja kierrätyskulut tulevat katettua tehokkaasti.
Kirjoittamiseen tarvitaan sähköä, teknologiaa ja vettä. Vesi on tarkoitettu kirjoittajalle. Sähkö ja lämmitys = 5.8 kgCO₂eq/hlö/pv keskimäärin.
Suurimmassa osassa tapauksia kirjoittajan huolto pitää olla järjestettynä toisen tai kolmannen osapuolen taholta. Meidän oletuksena on täysipäiväinen kirjailija, joka ei tuota fyysisiä tuotteita. Hänellä ei ole aikaa rakentaa omaa taloa, kasvattaa omaa ruokaa tai juosta sen perässä metsässä. Yhden ihmisen ruokkimisen hiilijalanjälki on keskimäärin 16,93 kgCO₂eq/hlö/pv (laskettu 1500kcal kulutuksen perusteella sekasyöjällä).
Kirjoittajan on oltava luku- ja kirjoitustaitoinen. Taidon hän on saanut pitkässä koulutuksessa. Keskimäärin 10 vuotta. Keskimäärin 0.3 opettaja per oppilas. 0.63 kgCO₂eq/hlö/pv 90 vuoden elinikäodotuksella. Edellytyksenä on se, ettei kirjoittajan fyysistä läsnäoloa hyödykkeiden tuotannossa ole tarvittu ainakaan siihen asti, kun hän sai koulun loppuun.
Meidän koko yhteiskuntamme perustuu siihen, että infrastruktuuri on olemassa. On sähkönjakeluverkosto, puhelinmastot, dataoperaattorit, Internet, terveydenhuolto, oppivelvollisuus, juokseva vesi, viemäri ja lämmin koti, johon tulee asfaltoitu tie. Ruoka tulee viereiseen kauppaan. Tämä kaikki aiheuttaa hiilijalanjälkiä, mutta relevanttia laskelmia on vaikea tehdä. Oletetaan, että se on 0.5 kgCO₂eq/hlö/pv.
Internet on huomattavasti fyysisempi ilmestys, mitä kuvitellaan. Se vaatii servereiden olemassaoloa, huoltoa, sähkönkulutusta. Lisätään vaikka vielä 0.5 kgCO₂eq/hlö/pv.
Sekä fyysisten että sähkötuotteiden jakelu ja mainoskanavat vaativat ylläpitoa ja henkilöstöresursseja. Ja vielä 0.5 kgCO₂eq/hlö/pv.
E-kirjan julkaiseminen edellyttää, että on olemassa tarvittava ohjelmisto sekä sen luomiseen että lukemiseen. Valmiin tuotteen omistusoikeuksien siirtyminen henkilöltä toiselle vaatii toimivaa (netti)pankkisysteemiä. Se kaikki on vaatinut resursseja ja teknologiaa. Siis, viimeiset 0.75 kgCO₂eq/hlö/pv tässä rivissä.
Tavallisen paperikirjan valmistuksen hiilijalanjälki on suhteellisen helppo määritellä. Se koostuu käytetyjen ihmisresurssien lisäksi raakamateriaaleista, valmistusprosessista ja jakelukuluista. Sen hiilijalanjäljen arvioidaan olevan 1.752 – 2.71 kgCO₂eq kappaleelta.
Kuljetuksen, jakeluketjun ylläpitämisen ja hankintakulujen arvioidaan aiheuttavan 3.08 kgCO₂eq per päivä per ostava asiakas.
E-kirjan kohdalla valmistuskulujen määritteleminen on vaikeampaa – suurin osa niistä on piilokuluja. Jos mukaan lasketaan e-kirjan julkaisemiselle välttämättömät palvelut – ohjelmisto ja serveripaikka kirjan tuottamiseen ja säilytykseen – niin sen voi arvioida olevan 0.3 – 1 kgCO₂eq/e-kirja/pv riippuen serverin ominaisuuksista.
1GB lataaminen saattaa aiheuttaa jopa 3 kgCO₂eq päästöjä. Tavallinen e-kirja on 1-10MB (riippuen montako kuvaa liität siihen). Ostava asiakas saattaa kuluttaa kirjan hankkimiseen ja lukemiseen toiset 0.03 – 0.5 kgCO₂eq/kpl.
Lopputulos
Kirjaan kuin kirjaan menee resursseja koko sen elinkaaressa 3 119,8 – 3 221,94 kgCO₂eq/kpl.
3 119,80 kgCO₂eq/e-kirja
3 221,94 kgCO₂eq/paperikirja
Eroa on 102,14 kgCO₂eq e-kirjan eduksi. Luonnollisesti.
Selite E-kirjan hiilijalanjälki
Oletetaan, että kirjailija on hyvin tuottoisa ja luo 3 täysimittaista kirjaa vuodessa. Loput resurssit menevät mainostamiseen ja huoltoon.
Silloin meidän laskelman lopputulos on:
Vihko ja kynä uusitaan kerran vuodessa: 2,15/3=0,72 kgCO₂eq/kirja
Tietotekniikan ja oheistuotteita tarvitaan noin 10 yksikköä per kirjailija; käyttöiän oletuksena on 5 vuotta eli 1825 päivää: 2,39*10*365/1825/3=1,59 kgCO₂eq/kirja
Sähkö ja lämmitys: 5,8*365/3=705,67 kgCO₂eq/kirja
Ruoka: 16,93*365/3=2059,87 kgCO₂eq/kirja
Koulutus: 0,63*365/3=76,65 kgCO₂eq/kirja
Infrastruktuurin ylläpitokulut (e-kirja): (0,5+0,5+0,5+0,75)*365/3=273,75 kgCO₂eq/e-kirja
Jakeluketjun ylläpitokulut (paperikirja): 3,08*365/3=374,73 kgCO₂eq/kirja
Valmistus (e-kirja): 0,8 -1,5 kgCO₂eq/kpl
Valmistus (paperikirja): 1,752 – 2,71 kgCO₂eq/kpl
Kulutus (e-kirja): 0,03-0,05 kgCO₂eq/kpl
Kulutus (paperikirja, auringonvalossa): 0 kgCO₂eq/kpl
Kierrätys: ei relevanttia dataa
Päätelmät
Eli kirjallisuuden pahimmat energiasyöpöt ovat kirjailijan elämäntapa ja elinympäristö. Tietokoneesta, kamerasta tai puhelimesta ei kannata pihistellä, ja jääkaappi on sallittu. Koulutuksesta ja infrastruktuurista ei pääse pihistämään, joten on pakko aloittaa henkilöstä itsestään.
Kaikkein ekologisin tapa tehdä kirjoittajan työtä on istua palmun alla meren rannalla, jossa päivä- ja yölämpötilat ovat noin 25-30 C. Pesumahdollisuudet ovat pihalla. Talon olemassaolo on vapaaehtoinen. Silloin päästään melkein nollaan, jos lasketaan vain tietokoneen sähkönkulutus. Sitäkin voi ladata aurinkosähköllä. Eli kaikki kirjoittajat palmujen alle syömään ananaksia ja maapähkinöitä. Paperivihot ja kynät ovat kiellettyjä 🙂
Siinä tapauksessa, että on halu omistaa nimenomaan paperikirja, niitä kannattaa hankkia useita samalla kirjakauppareissulla tai ihan vaan ruokakaupasta. Voi toki tilata netistäkin 🙂 Kirjasto on ekologisempi vaihtoehto, mutta ilmeisesti ihan kaikkia sieltä ei silti löydy. Jonottaminen kirjan perään on myös vähemmän kivaa puuhaa.
E-kirjojen kuluttamisesta aiheuttavat päästöt ovat häviävän pienet, juuri sen verran, mitä yhden megan failin lataus aiheuttaa. Eli, e-kirjan lukeminen on tämän päivän ekoteoista suurin.
Yllä olevan laskelman hälyttävin puoli on siinä, että kirjoja pitää lukeakin, ei pelkästään kirjoittaa, muuten valtava määrä resursseja menee hukkaan. E-kirjan kohdalla hävikkiä voi syntyä enemmän. E-kirjan tuottamisen näennäinen keveys aiheuttaa sen, että maailma on täynnä e-kirjoiutksia, joita ei kukaan lue. Ei se, että ne olisivat huonoja tai tarpeettomia, niistä vaan kukaan ei tiedä. E-kirjojen mainos- ja jakelukanavat ovat tällä hetkellä vielä varsin kehittymättömiä.
Kierrätyksestä aiheutuvia kuluja juuri paperikirjan kohdalla ei kukaan ole suostunut paljastamaan. Kaikki lasketaan paperinkeräyksen alle. Nykyaikaisen paperikirjan elinikä on suhteellisen lyhyt. Se tietysti kestää useita lukukertoja käyttäjää kohden painolaadusta riippuen. Olkoon sen elinikä 10 vuotta. Jos kymmenen vuoden aikana kirjalla on yksi lukukerta, se on resurssien tuhlausta.
E-kirjan kierrätys tuntuu yksinkertaiselta – sen vain poistetaan yhden napin painalluksella. Se tosin tapahtuu vain harvoin. Yleensä teosta säilytetään ja varmuuskopioidaan useita kertoja. Samassa kymmenessä vuodessa sähköinen säilytyspaikka uusitaan useita kertoja joko pääkäyttäjän tai pilvipaikan tarjoajan toimesta. Se on kasa ongelmajätettä.
Mitä tästä voi päätellä? E-kirja on ekologisempi vaihtoehto, jos sitä luetaan. Jos yhden paperikirjan sijaan tuotetaan 100 e-kirjaa, jotka keräävät pölyä virtuaalisella kirjahyllyllä, se ei ole mikään ekoteko.
Saadakseen minkä vaan kirjallisen teoksen hiilijalanjälkeä pienemmäksi, sitä pitää lukea. Mitä useampi lukija kirjalla on, sitä parempu. Nyt kaikki lukemaan!
Mukavia lukuhetkiä!
E-kirjan hiilijalanjälki
E-kirjan hiilijalanjälki
Aiheesta muualla: E-kirjan hiilijalanjälki
- Hetkinen – kirjallakin on hiilijalanjälki? – Ihme Ituhippi
- Does Web Development Contribute to Global Warming?
- RECYCLED PAPER: MYTHS & FACTS | Paper Back
- The Carbon Footprint of a Book | The Climate in Emergency
- Painotuotteiden osuus kotitalouksien ilmastovaikutuksista vain noin prosentti
- Tietokoneen sähkölasku vuodessa vain muutaman euron – Taloussanomat
- Carbon footprint, which is better? eBooks or traditional books?
- E-Readers Vs. Print Books: Which is More Eco-Friendly?
- Why your internet habits are not as clean as you think
- Infographic: The Carbon Footprint of the Internet – ClimateCare
- What’s the carbon footprint of … the internet? | Carbon footprints
- What is the carbon footprint of the internet? – BBC Science Focus Magazine
- The carbon footprint of the internet: our online addiction is destroying the planet
- Find out the environmental impact of your Google searches and internet usage
- Is an Internet-Based World Really Eco-Friendly
- Kirjastojen hiilijalanjälki on mitattu ensimmäistä kertaa | Turku.fi
Tilastotietojen lähteet: e-kirjan hiilijalanjälki
- Our World in Data, Greenhouse gas emissions per 1000 kilocalories
- Carbon Footprint 101: How to Calculate it and Reduce it
- Carbon footprint of self-selected US diets: nutritional, demographic, and behavioral correlates
- Ecological Footprint Calculator
- Omni Calculator
Muut linkit:
- Evaluating the Energy Consumption of Mobile Data Transfer—From Technology Development to Consumer Behaviour and Life Cycle Thinking
- EPUB Reader for all books you love – Apps on Google Play
- ePub Reader for Android – Apps on Google Play
- EPUB Reader For Chrome
- The Ecological Footprint of e-Books
- https://footprint.wwf.org.uk/#/
Lue lisää:
Subscribe to our newsletter!
Mielenkiintoinen selvitys. E-kirjaa on vaikeampi kierrättää kavereille tai lainata kirjastosta.
Kiitos kommentistasi!
Ikävä kyllä joo, Suomessa se on valitettava tosiasia. Unohdan välillä, että maailmalla vietetyt vuodet vääristävät Suomi-kuvani jonkin verran 🙂
Subscription -tapaisissa palveluissa kaverille lainaaminen ei onnistu. Myös e-kirjastoja Suomessa on vielä vähän. Samaten kuukausimaksua vasten saa hyvin rajoitetusti sisältöä. Trendi on kuitenkin kasvava. Eli, toivoa on.
Itse yleensä ostan e-kirjojani. Silloin niitä pääsee jakamaan kavereiden kanssa vapaasti. Joko suoraan failina tai vaikkapa Google driven kautta jakamalla.