Matkoilta mukaan tarttuneet sanat

Matkoilta mukaan tarttuneet sanat – elämästä, ruoasta ja säästä (ja vähän kielimokista).

Kaikkea ei pysty kääntämään suoraan kielestä toiseen niin, ettei osa merkityksestä häviäisi. Eikä tarvitsekaan – osa sanoista jää elämään omassa sanavarastossa sellaisinaan, outoina ja rakkaina. Tässä on minun pieni matkasanakirjani – kielikukkia, ruokatermejä ja hetkiä eri maista.

 1. Kurczak z rożna (Puola)

Kurczak z rożna on periaatteessa vain grillikanaa, mutta kun kyse on puolalaisesta keittiöstä, ihan tavallinen ruoka muuttuu helposti mestariteokseksi. Eikä siihen tarvita Michelin-tähteä.

Tämä ruokatermi on tarttunut mukaan jo ensimmäisinä Puolan-matkoillamme 2000-luvun alussa. Kävellessämme illansuussa Krakovan Vanhassakaupungissa törmäsimme pieneen kojuun, jossa grillin avotulen päällä tirisi broilereita. Päätimme kokeilla. Resepti osoittautui napakympiksi emmekä syöneet iltaruoaksi enää mitään muuta koko sen matkan aikana. 

Siitä lähtien tätä sanaa ei voi lausua ilman että vesi tulee kielelle. Sen maku on ollut siitä lähtien yksi Puolaan liittyvistä monista rakkaista muistoista.

2. Piri-piri (Portugali)

Piri-piri on kuuluisaa portugalilaista grillikanaa. Erikoisinta on se, että itse sana – piri-piri – on swahilia ja tarkoittaa chiliä ja tuulta. Tulikanaa 🌶️, toden teolla: suu oikein palaa syödessä. Sinänsä tämä ruoka on hyvänmakuista, mutta suun palovammoista piti toipua pari päivää. 

3. Pastel de nata (Portugali)

Pastel de nata on kananmunakreemilla täytetty hurmaava pikkuleivos, joka kruunaa melkein jokaisen aterian Portugalissa. 

Leivos on niin erikoinen tapaus, että Suomen Lidleissäkin niitä myydään alkuperäisellä nimellä. Kiinassa saa vastaavia, mutta eri nimellä.

4. Šakotis (Liettua)

Šakotis käännetään puukakuksi, sellainen syötävä puu. Itse sanan voi ymmärtää lähinnä kuin “oksikas”. Sellaista sanaa ei kovin monessa kielessä oikeasti ole, eli šakotis on šakotis. Ja sillä selvä.

Puustot ja metsät ovat ymmärrettävästi suuressa arvossa Liettuassa, joten kansalliskakun muoto ja nimi näyttäytyvät aivan eri valossa, kun oppii tuntemaan paikallista kulttuuria ja historiaa hieman enemmän. 

5. Cepelinai (Liettua)

Tämä on se lentävä liettualainen kansallisruoka. Cepelinai (yks. cepelinas) eivät kulje yksikseen, niitä on annoksessa aina kaksi. Ei edes Googlen sanakirja tunne sitä sanaa yksikön muodossa. 

Mutta miten kävi, että maan kansallisruoka on saanut nimensä zeppeliinien mukaan?

Ennen kuin nimi cepelinai yleistyi Liettuassa 1900-luvun alkupuolella, ruoalla ei ollut virallista yhtenäistä nimeä, mutta sitä kyllä tehtiin – etenkin maaseudulla. Nimitykset olivat enimmäkseen valmistustapaa tai pääraaka-ainetta kuvaavat, kuten didžkukuliai (jättiläiset, paikoittain edelleen käytössä), bulviniai kukuliai (perunapullat, yleensä ilman täytettä).

Kun zeppeliinit ovat ilmestyneet Liettuan taivaaseen, rakas kansallisruoka on saanut nimensä teknologisen ihmeen mukaan niiden samankaltaisen muodon takia.

6. Ni hao (你好) (Kiina)

Hei! – tai ainakin melkein.

Tätä on yritetty lausua oikealla tavalla useammin kuin uskallan myöntää. Kehnoin tuloksin varmasti.

Sanayhdistelmä tarkoittaa kirjoitettuna sinä [olet] hyvä, mutta puhuttuna sävelkorkeus ratkaisee lopulta, mitä tuo tulee tarkoittamaan. Ja kuten Kiinan kielissä yleensä, väärin lausuttuna tämä tarkoittaa mitä tahansa. Mutta toivottavasti yritys lasketaan.

7. Przymorze, Gdańsk (Puola)

Kaunis Itämeren rannikkoalue, jonka nimeä harva ulkomaalainen osaa kirjoittaa tai lausua oikein. 

Sanoin ja kirjoitin tämän väärin sata kertaa ennen kuin edes Google Maps ymmärsi mitä hain.

Ai niin, Przymorze tarkoittaakin meren rannikkoa.

8. Halpa patja hallitukselle (Viro)

Tämä fraasi on eräänlainen urbaanilegenda Virossa. Se kertoo suomalaisesta asiakkaasta, joka yritti ostaa huonekalukaupasta edullista patjaa. Kun hän selitti myyjälle etsimässä halpaa patjaa, virolainen oli aivan ihmeessä, miksi joku haluaa ostaa huonon tyynyn. Nimittäin halpa patja on partitiivi sanoista halb padi ja tarkoittaa huonoa tyynyä.

Toinen hauska virolais-suomalainen sanallinen eroavaisuus on hallitus. Mitähän sinihallitus voisi tarkoittaa viroksi? Ja erilaisia hallituksia myydään ruokakaupoissa juuston yhteydessä. Hallitus on siis home. Ei yhtään sen vähempää. 

Nuo on hauskoja esimerkkejä siitä, miten sukulaiskielestä voi tehdä vääriä oletuksia. 

9. Onks mul kukka soittanu? (Turun murre)

Mulkukka? Kuka se mulkukka on? En tunne.

10. Mis kell on? – Ai nyt vai? (Kielikukkasia)

Mis kell on? Tämän kysymyksen esittäessä vastaus voi olla eri riippuen siitä, missä sillä hetkellä olet. 

Virossa saat ihan asiallisen vastauksen kellonajasta, koska viroksi tuo tarkoittaa vain “Mitä kello on?”

Turussa saat varmaan vinon katseen ja vastauksena “Mist mä tiiän? En mä sitä ottanu.” 

Lopuksi:

Tämän sanakirjani kanssa ei kannata lähteä kielikokeisiin, mutta itselleni se on täynnä hauskoja muistoja paikoista, mauista, tuoksuista, tilanteista ja tunteista. Ne auttavat palaamaan takaisin mukaviin hetkiin, tuovat lähemmäs ihmisiä ja paikkoja, joihin olen jättänyt osan sydämestäni.

---

Millaisia sanoja sinun matkoiltasi on tarttunut mukaan? Jaa ne kommenteissa!

---

Matkoilta mukaan tarttuneet sanat.

Referenssit:

• Rakas autocorrector 💖… – In Via – Arki ja Ajatuksia
• Rakas autocorrector 💖… – Osa 2 – In Via – Arki ja Ajatuksia
• Ristiriitainen todellisuus

Kuvapankkikuvat: Depositphotos®