Luukku 21. Lumihiutaleita, noitia ja lutefiskiä

Joulukalenteri 2024 - Norja, Bergen - pääkuva

Joulukalenteri 2024 – Norja. Bergenin Vanhakaupunki

Kun Norjassa vietetään joulua, tuntuu kuin koko maa peittyisi satujen taikaan. Tämä juhla yhdistää vanhat pohjoismaiset sekä kristilliset perinteet ja ripauksen tonttujen kepposia.

Jouluvalmistelut alkavat adventista, jolloin koti koristellaan kynttilöillä, joulutähdillä ja sydämillä. Joulukalenterit – suklaiset tai itse askarrellut – ovat osa iloa, ja lapset laskevat innolla päiviä jouluaattoon.

Lille Julaften

Mutta vasta 23. joulukuuta, eli Lille Julaften (pieni jouluaatto) on hetki, jolloin koristellaan kuusi, rakennetaan piparkakkutaloja ja nautitaan riisipuuroa. Mantelin löytäjä saa palkinnoksi marsipaanipossun – tai ainakin voitonriemua.

Norjalainen joulukuusi koristellaan usein luonnonläheisesti: olkikoristeita, sydämiä ja kynttilöitä. Yksi erityinen koriste on julekurv, sydämenmuotoinen paperikori, jonka perinne juontaa juurensa itse Hans Christian Andersenilta.

Norjassa joulu on kiitollisuuden juhla ja se ilmenee myös tälläisenä perinteenä: Oslo lahjoittaa vuosittain suuren kuusen Lontooseen Trafalgar Squarelle toisen maailmansodan aikaisesta tuesta.

Norjalaiseen talveen valoa tuo sekä kaunis lumipeite ja kynttilävalo että Lucian päivä (13. joulukuuta) kynttiläkulkuineen ja lauluineen. Jouluvalaistus on myös iso osa joulumarkkinoita, joiden juhlatunnelmaan kuuluu käsitöitä, herkkuja, kuumia juomia ja musiikkia.

Yksi erittäin suosittu joululaulu on Alf Prøysein Musevisa (Hiiren laulu), jossa hiiri valmistautuu jouluun.

Miksi luudat kuuluu piilottaa?

Vanhan uskomuksen mukaan jouluaatto oli erityinen yö, jolloin pahat henget, noidat ja muut yliluonnolliset olennot liikkuivat vapaasti. Jos noita löytää talosta luudan, hän varastaa sen ja käyttää sen lentämiseen ja ilkeisiin tekoihin. Näin ollen jouluaattoillan valmisteluihin kuuluu, että talonväki piilottaa kaikki luudat turvalliseen paikkaan, usein jopa lukkojen taakse.

Pahoilta hengiltä suojasi myös tulen ylläpito, eli kynttilöiden piti olla sytytettynä koko yön. Taloihin ja työvälineisiin saatettiin myös piirtää ristinmerkkejä suojaksi. Ja joillain alueilla jätettiin ruokaa ulos henkien tai tonttujen lepyttelemiseksi.

Harva enää uskoo lentäviin noitiin, mutta hämärässä kynttilänvalossa noitatarinoita on hauska kertoa. Joten ne ovat nykyäänkin erottamaton osa joulun perinnettä, erityisesti lasten iloksi. Luutien piilottamisesta on tullut enemmänkin leikkimielinen traditio kuin vakava toimenpide. Niin, ja kuka enää omistaisi luudan siivoustarkoituksessa?

Julaften

Norjassa jouluaatto (Julaften) on juhlan keskipiste. Useimmat viettävät päivän perheen kesken ja avaavat lahjat illalla.

Jouluaattona kello 17 soivat kirkonkellot julistaen joulun alkaneeksi.

Monissa perheissä luetaan jouluevankeliumi tai katsotaan jouluisia elokuvia, kuten suosittu norjalainen klassikko ”Tre nøtter til Askepott” (Kolme pähkinää Tuhkimolle). Silloin koko perhe kerääntyy joulupöydän ääreen.

Lahjat tuo Julenisse, joka on sekoitus joulupukkia ja vanhaa tonttuhahmoa. Norjan jouluperinteissä tontut (nisset) ovat keskeisiä hahmoja. Heitä näkyy koristeluissa sekä tarinoissa, joissa he auttavat tai kiusoittelevat ihmisiä.

Norjalainen joulupöytä notkuu herkkuja suolaisesta makeaan. Tärkeimpiä perinneruokia ovat ribbe, eli maustettua ja rapeaksi paistettua possunkylkeä; pinnekjøtt, eli suolattua ja kuivattua lampaankylkeä sekä lutefisk, suomalaisillekin tuttu lipeäkala, joka jakaa mielipiteet Norjassakin, mutta kuuluu olennaisesti juhlaan. Jälkiruoaksi on riskrem, joka on riisipuuroa vaniljakastikkeella ja sinnekin piilotetaan manteli lasten riemuksi.

Juomapuoli hoituu norjalaisella jouluoluella (juleøl) ja mausteisella glögillä (gløgg), joka lämmittää niin kehoa kuin mieltäkin.

Norjalainen joulu jatkuu pitkälle tammikuuhun. Monilla alueilla juhlat jatkuvat Tjugondag Knut -päivään (13. tammikuuta), jolloin koristeet pakataan pois ja talvi palaa arkeen.

Gledelig Jul! 🎄