Road trip 1999 – Myrskyinen kotiinpaluu.
Päivä 9: Myrskyinen kotiinpaluu
Siellä, missä menomatka sujui leppoisasti ja suunnitellusti, paluumatka oli tuonut mukaansa monia yllätyksiä ja oli mutkia täynnä.
Peipsijärvi
Jõhvistä lähdettiin kirkkaaseen aurinkoiseen päivän.
Tie kulkee pitkään Peipsijärven vieressä, mutta jotenkin emme koskaan saaneet aikaiseksi pysähtyä sinne.
Minä olen aina halunnut nähdä läheltä, millainen on Peipsijärvi. Tällä kerralla oltiin ohittamassa sitä päiväsaikana, joten päätettiin syödä eväitämme rannalla.
Vesirajalla oli aika viileää kun järvi ei ilmeisesti ollut päässyt vielä lämpenemään kunnolla ja tuuli aika navakasti järveltä päin. En tosin tiedä, onko näin suuressa järvessä vesi koskaan tarpeeksi lämmintä uimiseen. Vaihtokoppi sekä pelastusrengas rannalta kuitenkin löytyi.
Hienoinen pettymys Peipsijärvi oli, koska se näytti harmaalta. Toisaalta ei se mikään meri ole.
Sadetta niskaan
Tällä erää pääsin sitten kastumaan auton kanssa oikein kunnolla.
Sadealueen raja on tullut vastaan paiskomalla auton tuulilasiin.
Riikaa ohittaessa vettä tuli taivaalta yhtäkkiä niin paljon, ettei eteen nähnyt juuri mitään. En ole järin pelokasta sorttia eikä automme ole huonosti varustettu, mutta sade oli eeppinen. Kun joku olisi karttanut saavillisen vettä päälle.
Näkyvyys oli niin huono, että pelkäsin toden teolla, että joku vielä ajaa päällemme.
Pysähdyin tienposkelle odottamaan sateen rauhoittumista. Onneksi olimme sillä hetkellä moottoritien osuudella, jossa pääsi sentään pysähtymään turvallisesti.
En ollut kyllä ainoa, kenellä ajo ei enää sujunut.
Silloin kun lähdin eteenpäin, pientareella oli vielä useita autoja odottamassa sateen loppua.
Onneksi sade loppui melkein yhtä nopeasti kun alkoi.
Pikalounaan söimme Riikan kupeessa ja jatkoimme matkaa välittömästi. Harmaa ja viileä ilma ei houkutellut ulkoiluun tai nähtävyyksien ihailuun.
Bauska
Pahin yllätys vaani vielä edessämme.
Ensin liikenne miltei seisahti liki kahdeksi tunniksi. Jono oli liikkunut etanavauhtia kohti rajaa eikä mitään ohitusta ollut tarjolla, koska jokainen jonotti yhdelle ja samalle sillalle.
Kun saavuimme rajaseudulle Bauskalle, huomasimme, että kaupunki on täysin sekaisin. Sen läpi on pyyhkinyt sen tason myrsky, että puita oli kaatunut kuin heinää ja kattoja oli lähtenyt liitämään. Silloin, kun ajoimme paikan läpi, pahimmat esteet olivat jo korjattu tieltä pois. Ihmeen nopeasti pelastuslaitos on saanut tiet raivattua ajokuntoon. Toivon vain, ettei kukaan ole loukkaantunut siinä myrskyssä pahemmin.
Emme kehdanneet pysähtyä ottamaan tarkempia kuvia hätää kärsivästä kaupungista ja katuja siivoavista ihmisistä.
Näky oli sen verran häijy, että ajoimme kotiin päin sen kummemmin pysähtymättä.
Yhteenveto:
Road trip 1999 – Myrskyinen kotiinpaluu.
Referenssit:
Hui, aika paluumatka teillä. Kaatosade nopealla moottoritiellä ei ole todellakaan hyvä juttu. Onneksi tien sivuun sai vedettyä parempaa hetkeä odottelemaan.
Onneksi oli moottoritie. Tavallisella maantiellä ei olisi tarpeeksi leveää piennarta.
Sade voi pahimmillaan olla todella järkyttävä. Ei oltaisi uskottu, mutta Balkanilla tänä kesänä tuli rakeita! Siinä tuli pelättyä, käykö autolle jotain.
Tännekin oli luvattu rakeita, mutta onneksi ei tullut kun silkkaa sadetta. Eikä meillä ole enää puita pihalla.