Viikko 47 – Himoshoppailu maanjäristys ja sade Maltalla.
(*sisältää affiliaattilinkin)
Mistä sitä aloittaisi? Shoppailusta, maanjäristyksestä vai sateesta?
Aloitetaan shoppailusta sittenkin.
Himoshoppailua Becky Bloomwoodin kanssa
Sain parissa viikossa luettua jo kaksi kirjaa Himoshoppaaja -sarjasta (+*BookBeat 20% alennuskoodi), joista yksi oli ennestään tuttu ja toinen – minulle uusi jatko-osa.
Mikä on hauskinta näissä kirjoissa, ne sijoittuvat 90-lukuun, maailmaan, jonka muistan hyvin, koska Becky on jokseenkin samanikäinen kuin minä. Paitsi sitä maailmaa ei enää ole olemassa.
Silloin elämä oli vielä helppoa ja varsin yksinkertaista. On voinut mennä muuten vain shoppailemaan ilman, että rintaa painaa syyllisyys ja kaikki maailman huolet. Vaatteita on voinut valita sillä perusteella, mistä tykkää, eikä murehtia eettisyyden, kestävyyden tai kierrätyksen päälle.
Nykyään shoppaileminen ei ole yhtä simppeliä. Haluaisin nähdä, miten Becky olisi selviytynyt tämän päivän paineista. Jospa Sophie Kinsella kirjoittaisi vielä muutaman Shopaholic-kirjan.
Muodin, kulutuksen, eettisyyden, maailman huolien, fobioiden ja himojen välillä on selvä yhteys. Olen alkanut tutkimaan asiaa, ja tutkimuksesta tuli niin pitkä, että päätin tehdä siitä kokonaisen oman postauksen, joka tulee julki keskiviikkona.
Nyt muihin järisyttäviin uutisiin.
Maanjäristys
4,4 oli ensimmäinen arviointi, joka tarkentui myöhemmin 4,6 magnitudiksi.
Minä en ole vaivautunut jakamaan näitä kuvia omille some-kanaville, koska niitä oli ympäri Facebookia ihan tarpeeksi.
Maanjäristyksiä tapahtuu jatkuvasti, tuhansia päivässä, vaikka suurin osa niistä on niin pieniä, ettei niitä edes huomaa. Asiasta kommentoi seismologi Heidi Soosalu. Jopa Maltan lähellä, kuten kuvassa näkee (kolmen peräkkäisen päivän havaintoja, 21-23.11.2022). Näin tuntuvaa maanjäristystä ei tosin ole havaittu sitten vuoden 1972.
Silloin, kun näkee ja kokee ensimmäistä maanjäristystään, se jää aina mieleen. Omani koin silloin, kun olin 12- vuotias, ja vaikka se ei ollut kuin 4-4.5 magnitudin verran, se tuntui aika tavalla, erityisesti korkeissa kerrostaloissa.
Sitten asiaan tottuu, eikä jaksa reagoida enää kovin voimakkaasti. Muutamassa vuodessa osaa jo arvioida maanjäristyksen suuruutta ja etäisyyttä pelkän tuntuman perusteella.
Tällä kerralla olin jo nousemassa pitämään monitorista kiinni, kun se jo loppui. Huteraa oloa päässä kesti kuitenkin päivän loppuun asti. En tiedä, onko kaikilla ihmisillä samalla tavalla, mutta oma pääni reagoi maanjäristyksiin hyvin herkästi. Kuin saisi lievän aivotärähdyksen.
Sateesta
Maltalaiset tykkäävät sateesta. Se on ymmärrettävää, koska 65 harmaata ja/tai sateista päivää vuodessa on huomattavasti helpompaa sietää kuin 330 (Etelä-Suomen keskiarvo). Eli Maltalla on keskimäärin 300 ja Etelä-Suomessa noin 33 aurinkoista (siis täysin pilvetöntä) päivää vuodessa.
Viime viikolla alas on tullut niin paljon vettä, että kesän jäljiltä puoliksi tukkeutuneet sadevesiviemärit meidän parvekkeilla eivät vetäneet kunnolla ja saimme vettä hiukan sisälle asti. Myös ikkunoiden tiivisteitä piti uusia, vaikka talo on uusi. Miten sellaiseen osaa varautua, joka tapahtuu vain muutaman kerran vuodessa, jos niinkään usein.
Onni onnettomuudessa, nyt meillä on tiivisteet korjattuna ja uusi 7.8 kW ilmalämpöpumppu olohuoneessa.
Miten teidän viikko sujui? Joko marraskuu alkaa tulla korvista ulos 😉?
Viikko 47 – Himoshoppailu maanjäristys ja sade Maltalla.
Referenssit:
Mä tykkään marraskuustakin ja sateesta myös 🙂 Nyt on kyllä tosi kaunista, kun tuli reilusti lunta. Se valaisee myös paljon.
Mä en ole ikinä kokenut maanjäristystä, onneksi!
Lumi pelastaa aina. Etelä-Suomessa on vain niin, että lunta voi joutua odottaa seuraavaan talveen 😁.
Tuo on kyllä niin totta ettei shoppailu ole enää niin helppoa, kun pitää miettiä maailmaa ja ihmisten työoloja. Ehkä Becky shoppailisi vain kirppareilla nyt 😀
Niin, olisi kyllä hauskaa tietää, miten Kinsella olisi tuosta haasteesta päässyt.
Mulla on mennyt Maltan järistyksen täysin ohi. Hajosiko siellä paikkoja? Itse en ole tainnut järistystä kokea, varmasti muistaisin mikäli olisin. Tai en tiedä muistaisinko 😀 Toivottavasti ei järise taaskaan seuraavaan 50:een vuoteen
Niin kuin tiedän, mitään suurempia vaurioita ei tullut. Jotain purkkeja on hajoillut mummeleiden keittiöissä, mutta ei kai muuta. Ei järyssyt tarpeeksi kovaa, että normaali kuntoinen rakennus olisi kärsinyt.
Saa nähdä miten Kalifornian maanjäristykset tuntuu ihmisestä, joka ei ole koskaan kokenut maanjäristystä. Marraskuu onneksi on takanapäin, vaikka onkin mun kuukausi, niin marraskuu on yksi vaikeimpia, kuten on helmikuukin.
Maanjäristys on helppo missata, jos et ole tarpeeksi korkealla sillä hetkellä. Silloin se ei tunnu juurikaan miltään. Toki, jos se on tarpeeksi voimakasta, että rakennukset hajoavat… Toivon mukaan ei tule ihan heti vastaan.
Mukavaa lomaa teille!
hui, maanjäristys olisi kauhistuttava
Maanjäristys olisi kyllä varmasti varsin pelottava kokemus, koska sellaista en ole koskaan kokenut.
Suomen marraskuu muuttui oikeastaan ihan siedettäväksi kun tuli lunta. Valkoinen maa eikä liikaa pakkasta. Mutta kyllä tämä lumi jo pian joulun jälkeen alkaa kyllästyttää… 😀
Huu, maanjäristystä en ole kokenut. Varmasti tuntuu oudolta.. Kerran olin kyllä Bangkokissa ja palatessani hotellille kertoivat, että oli ollut lyhyt maanjäristys. Enkä ollut huomannut mitään, olin ollut syömässä ravintolassa, joka johonkin suomaalle oli rakennettu tolppien varaan. Liekö lieventänyt järinöitä tai jotain.
Vähän näyttäisi Maltan ja Suomen sade- että aurinkopäivien määrät eroavan toisistaan. Ei varmaan ihme, että välillä tulee mieleen kuka hullu täällä marraskuussa asuu?