Elämän hauraudesta ja etuoikeuksista

Elämän hauraudesta ja etuoikeuksista.

Edellispäivänä istuin vartin verran tien poskelle pysäköidyssä autossa ja luin uutisia ajankuluksi. Nykyään uutisten lukeminen on varmin tapa saada mieli maahan. Törmäsin melkein heti tähän artikkeliin: Naiset leikkaavat hiuksiaan lyhyeksi ympäri maailmaa – tästä on kyse. Se järkytti.

Miltä tuntuisi elää maassa, jossa poliisilla on oikeus tappaa sinut sen takia, että rikot pukeutumissääntöjä? Huivi puuttuu päästä tai hame on liian lyhyt. 

Jos ajattelisi, että jossain päin Suomea kaupungin keskustassa olisin rikkomassa pukeutumisen normeja. Mitähän sääntöjä pukeutumiselle on Suomessa? Ei erityisesti mitään. Oletetaan, että olisin kirmaillut alasti ympäriinsä. Voi olla, että poliisit olisivat puuttuneet asiaan, tarjonneet apua tai jotain. Voi olla, että kukaan ei silti noteeraisi millään tavalla.  

Toki yhteiskunnassa eläminen vaatii sopeutumista ja tiettyjen sääntöjen noudattamista. Moni normi on meille itsestäänselvä ja seuraamme niitä ajattelematta. Joskus omaa maailmanjärjestystä tulee pohdittua syvällisemmin. 

Siellä autossa istuessani mietin jälleen kerran, että olemme täällä Vanhassa maailmassa etuoikeutettuja elämään turvassa. Ei täälläkään kaikki asiat ole vielä kunnossa, mutta huomattavasti paremmin kuin monessa muussa maailman kolkassa. Sitä olen oppinut nyt arvostamaan aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. 

Laakerinlehdillä lepääminen ei ole vielä vuorossa, mutta on sitä edetty näinkin pitkälle. Euroopan historiassa on ollut hetkiä, joista ei voi ylpeyttä tuntea. Inkvisitio, jossa kaikki vääräuskoiset tuomittiin roviolle: noitia, wiccoja, muslimeja, protestantteja… Natsismi, kommunismi, Putin. On silti arvokasta, että meillä riittää ja on riittänyt tahtoa ja järkeä taistella irti näistä kyseenalaisista aatteista. 

Minulla on ollut onni syntyä vapaaseen Eurooppaan, koska muuten olisin kuollut nuorena. Olen tunnettu patoutuneena oman polun kulkijana. 

Olen kiitollinen omalle eurooppalaiselle alkuperälle siitä, että minulla on itsemääräämisoikeus: 

• omalle kropalle saan tehdä mitä itse haluan eikä kukaan saa pakottaa minua silpomaan sitä millään tavalla
• saan pukeutua niin kuin haluan 
• saan opiskella
• saan työskennellä siellä, missä itse haluan
• en tarvitse mieheni/isäni/veljeni/kenen liene sukulaiseni lupaa kuluttamaan omia rahojani omiin tarpeisiin, lähteäkseni kavereiden kanssa kahville tai kävelylenkille
• saan ajaa autoa
• kenelläkään ei ole osaa eikä arpaa siinä, kenen kanssa menen naimisiin
• saan erota, jos siltä tuntuu
• minulla on aborttioikeus (jota tosin en varmaan olisi pystynyt käyttämään; en ole ollut koskaan harkintatilanteessa, olen ollut onnistuneesti raskaana vain kerran)
• kukaan ei saa loukata kunniaani siitä huolimatta, että en täytä vastapuolen odotuksia

Tämä on lista oikeuksia, mutta on aina pakko muistaa, että oikeuksien saamiseksi on täytettävä lista velvollisuuksia. Se on tasapainolaki: yhteiskunta on kompromissien summa, jotta se pysyy balanssissa. Jos jostain reunasta kiehahtaa yli, maailma hakee uutta tasapainoa. Näin asioiden järjestys muuttuu.

Toistemme kunnioittaminen käy välillä työlääksi, mikä on nähtävissä mediassa ja nettikeskusteluissa. Joten työsarkaa meillä vielä on.

Elämän hauraudesta ja etuoikeuksista.

Referenssit:

• Naiset leikkaavat hiuksiaan lyhyeksi ympäri maailmaa – tästä on kyse 
• Muistiinpanot Uzbekistanin komennukselta – In Via – Uzbekistan 
• Back to the Future – Paluu Uzbekistanista

Kuvapankkikuvat: Depositphotos®