Tashkent

Tashkent TV Tower

Tashkent.

Tällä kerralla vietimme Tashkentissa kokonaisen päivän, mutta kaupunki on niin valtava ja monipuolinen, ettei kovin suurta lohkoa edelleenkään pystytty katsastamaan.

Ohjelmaa oli myös varsin tiheästi. Aamusta kerkesimme Amir Temurin museoon, basaariin sekä kävimme TV tornilla. Illemmalla käytiin visiitillä tunnetun taidemaalarin työhuoneessa, mutta siitä päätin tehdä ihan oman postauksen, koska parin tunnin keskustelu oli uskomattoman avartava ja ansaitsee ikioman tilan bittiavaruudessa.

Tashkent erottuu selvästi muista Uzbekistanin kaupungeista kuten pääkaupungit yleensäkin. Se on huolitellumpi, avarakatseisempi, länsimaisempi. 

Tähän täytyy sanoa, että Tashkentissa hyvän ruoan löytäminen on vaikeampaa kun maakunnissa: turistien määrä ja korkeammat kulut pakottavat etsimään kompromisseja ruoan laadun ja hinnan välillä. Yleensä laatu kärsii jos hinta alkaa pudota liikaa.  

Tashkent TV Tower
Ravintolasta aukeaa upea näkymä Tashkentin yli.

Myös hotellin valinta on vaikeahko, koska hinta ei aina kerro sitä, onko hotelli tehty länsimaiseen makuun tai onko se edes sopiva siihen. 

Mainittakoon tässä, että ensimmäisen yön vietimme Orzu nimisessä hotellissa, joka, noh, ei ainakaan sovi suomalaisille. Siirryimme sitten vanhaan tai siis upouuteen ja tuttuun Moderno hotelliin. Hotelli oli yhä hieno ja palvelu vain parani entisestään. 

Tashkent on varsin monipuolinen matkakohde. Kuten suurkaupungit yleensä, se tarjoaa kaikkea mahdollista: kulttuuria, historiaa, shoppailua, ulkoilua, nähtävyyksiä ja aktiviteetteja. 

Tashkentista tuli pääkaupunki vasta 1930, vaikka se on ollut tärkeä suurkaupunki jo vuosituhannen ajan. 

Amir Temur museo

Tashkent Chorsu Bazaar (
Amir Temur Museon rakennus

Amir Temur museossa Tashkentissa on erittäin mielenkiintoinen kokoelma erilaisia esineitä. Myös sen sisustus on luotu tukemaan historiallista keski-aasialaista tunnelmaa. Vuonna 1996 yleisölle avattu rakennus ylpeilee taidokkailla freskoilla, kullalla ja pienillä yksityiskohdilla. Siellä todellakin voi uskoa olevansa keskiaikaisessa itämaisessa palatsissa.  

Mun kollegoihin teki vaikutuksen myös meidän opas, joka puhui Amir Temurista ja historiasta ylipäänsä suurella innolla. Into oli tosin ymmärrettävä, koska hän oli yksi museon tutkijoista. 

Siitä minulle ilmaantui jokin kysymys, jota en tajunnut esittää silloin, miten uzbekin kieli on kehittynyt. Amir Temurin aikana maan virallisena kielenä oli farsi. Kaikki viralliset dokumentit, kirjallisuus ja tutkimukset oli kirjoitettu sillä kielellä. Paikallisväestön kieltä pidettiin puhekielenä tai jopa murteena, vaikka uzbekki ei muistuta farsia juuri lainkaan muutamaa lainasanaa lukuun ottamatta. 

On olemassa todisteita siitä, että uzbekin kielestä oli olemassa kirjallinen muoto jo silloin, vaikka käytössä oli enimmäkseen uigurilainen kirjaimisto, mutta myös riimut, mikä on varsin yllättävää. Tästä voi päätellä, että pohjoisen kansat olivat tavalla tai toisella kosketuksessa Keski-Aasian asukkaisiin. Tämä olisi selittänyt outoja yhtymäkohtia kieliopeissa suomen ja uzbekin kielten välillä. Harvakseltaan vastaan tulee myös sanoja, joiden voi luulla olevan samaa alkuperää.  

Mitä sitten tapahtui? Uzbekin kirjoitusasu oli siirretty arabialaisesta latinalaiseen vuonna 1928, kyrillisiin aakkosiin vuonna 1940 ja vuonna 1992 takaisin latinalaiseen kirjaimistoon. Tällä hetkellä uzbekin kieltä voi kirjoittaa kahdella eri tavalla: kyrillisillä tai latinalaisilla aakkosilla, missä molemmat kirjoitusasut ovat virallisia. 

Nyt olen jo eksynyt aiheesta, mutta niin kuin museoissa usein tapahtuu, jokainen löytää itselleen oman mielenkiinnon kohteen. Yleensä turisteja kiinnostaa Amir Temurin vaimojen (23) ja lasten määrä. Hänen haaremin koko käsitti tietävästi satoja jalkavaimoja, kuten silloin oli tapana.

Historiaan, sen aikaisiin krumeluureihin ja tapoihin voi suhtautua eri tavalla. Itselleni se on enimmäkseen ihmetyksen kohde. Elämä näytti silloin kyllä aivan erilaiselta. Tosin tässä pitää muistaa, että tavallisen ihmisen elämä ei ollut silloinkaan sen ihmeellisempää. Ehkäpä sillä tavoin, että pyykinpesukone puuttui. 

Tashkent.

Referenssit:

6 vastausta artikkeliin “Tashkent

  1. Tashkent olisi kyllä mielenkiintoista kokea itsekin. Uskoakseni olisi aika avartava reissu sinne päin maailmaa, mikä on itselle kokonaan vielä vieras. Toivottavasti jonakin päivänä olisi itsekin ihmettelemässä tuolla maailman menoa, ainakin näin nojatuolimatkakohteena on varsin kiehtova!

  2. Heh, olin jotenkin ajatellut, että Samarqand on Uzbekistanin pääkaupunki, mutta näyttääkin Taškent olevan ylivoimaisesti suurin kaupunki. Tätyy kysyä, että mitä tarkoittaa “tehty länsimaiseen makuun” ja sitä, että mikä on toisaalta “edes sopiva länsimaiseen makuun”?

    1. Tuota niin, osa hotellihuoneita on tehty Islamin perinteiden mukaisesti, eli kylppäri on rakennettu namazia ajatellen. Se tarkoittaa lähinnä sen, että vessanpöntön sijaan on lattiassa kaakeloitu reikä. Myös huoneesta voivat puuttua meille tutut huonekalut ja niiden sijaan sisustus on toteutettu koristetyynyin. Hetkellisesti tällainen erikoisuus voi olla hauska, mutta muutaman päivän sisällä paikat alkavat kipeytyä. Monesti kylppäreissä on muistettu rakentaa lattiakaivot, mutta ei hajulukkoja.

Vastaa