Kunhan höpisee

Kunhan höpisee

Höpinät

Olen yleensä sitä mieltä, että jokaisessa blogini postauksessa pitää olla jokin idea. Jotain sanottavaa. Eikä se saa olla pelkkää tyhjää höpinää. Välillä tosin tekee mieli höpistä niitä ja näitä. Varmaan sen takia en pidäkään asiantuntija-blogia, koska nämä höpinät eivät sinne sopisi 😂.

Olen juuri kirjoittanut, viimeistellyt ja kuvittanut kaksi suurehkoa postausta, niin olen aivan puhki. Yleensä en tee kuin yhden päivässä, koska ajatuksella kirjoittaminen sekä kunnollinen kuvittaminen vie aikaa. Näin liki parin vuoden bloggaamisen jälkeen, se silti on yhä se ja sama asia. Ehkä olen tässä asiassa turhan tunnollinen perfektionisti, mutta en silti osaa tehdä toisin.

Tämän sitten kuvitan kukilla. Rakastan kukkien kuvaamista, käytän ne kuvat milloin mihinkin: postausten kuvittamiseen, taustakuvina puhelimeen ja kavereiden synttärikortteihin. 

Tähän postaukseen ei tule paljon tekstiäkään, koska pääni on tyhjä kuin Krimin Mustajoki kesäisin. Ei pelkästä kirjoittamisesta, mutta muutenkin paljon on ollut ajateltavaa viime aikoina.

En höpise henkilökohtaisista huolista, koska suurin osa niistä on muiden huolia, enkä minä pääse niitä avaamaan täällä. Murehdin tässä itsekseni, vaikka kannattaisi antaa hevosten murehtia, niillä on iso pää. Suurimmalta osalta murehtimiseeni liittyvät väistämättömän hyväksymiseen. Kaikki me olemme kuolevaisia, kaikille sattuu huonompia hetkiä ja ne pitää osata hyväksyä, mutta se nyt on vaikeaa. 

Tekemistäkin piisaa. Jonossa seisoo 50 luonnosta, joista puuttuu se viimeinen silaus, se piste i:n päälle, jolloin tunnen, että teksti on valmis julkaistavaksi.

Olen nyt hyvin filosofisella ja runollisella tuulella, joten sateinen lauantaipäivän sää oli suorastaan ajatukseni ilmentymä. Tosin harmittaa, ettemme kerenneet nauttimaan Suomen kesästä ja sinilevästä. Se pääsi karkuun juuri silloin, kun raahauduimme paikan päälle. Noh, Pohjolan kesä on sellainen, arvaamaton. Oli täällä silti kiva käydä vaihteeksi. 

Muuten, on paljon puhuttu siitä, että lukijalle saattaa kehittyä pseudososiaalinen suhde bloggaajaan. Huomasin tosin, että bloggaajallekin voi kehittyä pseudososiaalinen suhde lukijaan: jokainen bloggaaja uskoo vilpittömästi, että toisella puolella ruutua on hänestä aidosti kiinnostunut ja välittävä lukija.

Hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille!

Kunhan höpisee

Referenssit:

5 vastausta artikkeliin “Kunhan höpisee

  1. Joskus on vaan hyvä höpistä. Ei aina tarvitse olla viimeisen päälle syvällistä sanottavaa. 🙂

  2. Voin samaistua tähän fiiliksen! 50 luonnosta odottelee hiomista ja tekis mieli kirjoitella lempieläimestä tai jotain muusta. Olen samaa mieltä että blogilla pitäs aina olla pointti mutta silti tulee näitä tekstejä jotka on vaikka vaan kuvia tai jotain siltä väliltä. Ehkä ne antaa inspiraation tilaa sit niille muille postauksille ja ovat kans tärkeitä!

  3. Hyvät höpinät. Mulla on varmaan tuo 50 aihiota, joita ei ole vielä kerennyt edes aloittamaan 🙂 No, pala kerrallaan, jotta kerkeää niellä

Vastaa