Viikko 31-2025 – Autolla Euroopassa – Via Baltica.
Tänä vuonna emme tehneet mitään varsinaisia road trippejä vaan muutaman lyhyehkön autoreissun sinne ja tänne. Meidän tämänhetkinen tukikohta Liettuan Kaunasissa on ollut syynä siihen, että Via Baltica on tullut tutuksi suuntaan ja toiseen. Ei tällä alueella itse asiassa muita suuria ja merkittäviä teitä ole.
Liettuassa itsessään liikkuminen autolla kaupungista toiseen on enemmän pakon sanelema kuin mieluisa vaihtoehto. Jos pääsee junalla, niin se on kertoja parempi vaihtoehto. Paikallinen rautatieyhtiö LTG ei onneksi ole mikään VR: junat kulkevat rattoisasti, ovat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan.
Via Baltican, eli E67 tien osuuden Varsovasta Helsinkiin, kokonaisuudessa parannusta on tapahtunut merkittävästi viime vuosina. Tie on toki ollut olemassa vuosikymmeniä, mutta sen nykyaikaistaminen ja yhdistäminen muihin väyliin on ottanut tuulta alleen vasta 1990-luvun loppupuolella. Erityisesti 2000-2007 moni pätkä kunnostettiin EU:n rahoituksen myötä. Periaatteessa projektissa ollaan jo loppusuoralla ja koko pituudellaan Via Baltican pitäisi olla valmis nelikaistainen moottoritie vuoteen 2030 mennessä. Saadaan nähdä, miten käy, mutta jo nyt voi sanoa, että ei onnistu.
Viime kesän ja tämän kesän havaintojen perusteella väittäisin, että Google Mapsin aika-arviot ovat hyvin optimistisia. Tähän mennessä yksikään reissu ei ole mennyt niin, että selviäisi perille siinä ajassa tai alle (vertailun vuoksi joskus Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa pääsimme perille välillä paljon etuajassakin).
Viro
Tallinnan satama-alue muutan vuoden takaa
Tallinnan satamasta tulleita autoilijoita Google Maps ohjaa etelään Ülemisten kautta Järvevanaa pitkin, mikä on sinänsä aikamoinen lenkki. Rekka-autot joutuvat tekemään sitäkin suuremman koukkauksen Jürin ohikulkutielle asti.
Ne, jotka tuntevat Tallinnaa paremmin, ajavat keskustan läpi Laagriin ja sieltä Pärnuun päin. Vaikka Järvevana näyttää kartalla leveältä kuusikaistaiselta tieltä, se on melkein aina täynnä, joten ajansäästö on tässä tapauksessa minimaalinen. Henkilöautolla tai pakulla pääsee joutuisasti kummankin reitin kautta.
Tallinnasta etelään pääsee monia eri reittiä, pitempiä ja lyhyempiä, ja lopulta paras määräytyy sen mukaan, missä on vähiten tietöitä. Valintaan vaikuttaa suurelta osin se, mihin kellonaikaan on liikkeellä. Pahimman ruuhka-ajan ulkopuolella paras reitti on ajaa mahdollisimman suoraan.
Pärnun maantie mielestäni jäi jotenkin vaiheeseen. On siellä pätkiä moottoritietä (110 km/h sekä muutama kamera), mutta muuten oletettua 90 km/h on varsin vaikeaa ylläpitää. Tiellä on paljon muita kulkijoita ja siellä, missä pääsisi ohi, on tietysti nopeuskamera. Tämän kesän reissulla 126 km Tallinnasta Pärnuun meni 1h46min.
Latvia
Vitrupen ranta Latviassa
Latvian osuus on sen sijaan parantunut siinä mielessä, että Riikan ohitustie on uudistettu (valmistui 2023), mutta se ei juurikaan nopeuttanut reittiä.
Latvian osuuden voi toki ajaa myös Riian keskustan läpi, mutta sekään ei ole mikään ideaali ratkaisu. Tiet ovat siinä osuudella reikäisiä ja monttuisia, ruuhka-aikoina liikenne suunnilleen seisoo.
Ohikulkutiellä sentään pääsee ajamaan eteenpäin, siinä toivossa, ettei kukaan aja sillä pätkällä kolaria, vettä ei tule kuin aisaa, tai muuta pientä kivaa. Ongelmana on se, että sieltä ei pääse enää kuin eteenpäin: mitään vaihtoehtoisia reittejä ei juurikaan ole, kun kerran on sille tielle lähtenyt.
Tämän vuoden reissulla pääsimme ohikulkutiestä joutuisasti läpi, mutta viime vuonna sinne osui se hirveä myrsky, joka mylläsi Bauskan. Satoi niin, ettei nähnyt ajaa eteenpäin ja puita lenteli kuin tulitikkuja.
Kolareita siinä tien pätkällä sattuu jatkuvasti ja silloin liikenne tökkii. Mutta se ei vedä vertoja niihin aikoihin, jolloin ohikulkutiellä oli rakennustyöt kesken. Liikenne saattoi seisahtaa tunneiksi: kerrankin meillä meni liki kolme tuntia Riian ohittamiseen. Oliko se vuosi 2018?
Eli tässäkin tapauksessa liikennetietoja pitää seurata haukkana.
Liettua
Vaikka siihen on vaikea uskoa, kuvassa näkyy myös Via Balticaa (Lampedziain osuus)
Myös Liettuan osuus Via Balticasta on kehnossa kunnossa. Sitä tilkitään jatkuvasti – lue jatkuvat tietyöt siellä täällä, ja vaikka osa on nelikaistaista moottoritietä, jossa on teoriassa 130:n nopeusrajoitus, sitä ei pääse kuin 80 km/h keskimäärin.
Tieosuuden käyttöaste on myös varsin korkea, koska pienempiä maanteitä on verrattain vähän, ja ne on aina tukossa – autojen määrä on noussut paljon nopeammin mitä valtio on kerennyt raivata tilaa teille.
Bauskasta Panevėžysiin pätkää olen ristinyt ympyrätieksi: siellä suurin osa liittymistä on tehty ympyröiksi. Sen jälkeen on yleensä muutaman sadan metrin ohituskaista, jolla pääsee parin-kolmen rekan edelle, jos painaa kaasun pohjaan.
Panevėžysin jälkeen ja Kaunasista ohi alkaa “kapeakaistainen moottoritie”. Se on remontissa oleva Klaipedaan menevä moottoritien pätkä, jota parannetaan perusteellisesti nyt jo kolmatta vuotta. Sieltä on poistettu pientareet käytöstä, osuuksia on kiinni, osin toinen kaista on vain kaksi metriä leveä. Ai niin, ja yleinen nopeusrajoitus on nuo samat 130 km/h.
Liettua (osittain myös Latvia) on maita, joissa nopeus- ja muiden rajoitusten loppua ei merkitä millään tavalla. Eli kuljettaja itse saa päättää, milloin 70 tai kaupunkialue loppuu ja niin edelleen. Siitä syttyy kaaosta, tööttäämistä ja idioottimaisia ohituksia. Eiväthän kaikki sen tienkäyttäjät ole paikallisia tai edes liettualaisia. Itse olen varmistanut asian työkavereiltani. Monille ulkomaalaisille se oli outoa. Eli ei muuta kuin seuraamaan muuta liikennettä. Kai ne paikalliset tietävät, miten tuolla kuuluu ajaa.
Kaunasin ohitustie on jo melkein valmis ja heti Kaunasin jälkeen alkaa uusi pätkä moottoritietä. Se menee Marjampolen ohi melkein rajalle.
Puola
Liettuan ja Puolan rajan osuus on viimeisiä pätkiä Puolassa, jossa E67 ei ole vielä valmis. Muuten Wroclawiin asti saa porschettaa niin kovin kuin sielu sietää, jos poliisit eivät näe eikä muut tienkäyttäjät jää renkaisiin.
Puolassa tietilanne on omalla tavallaan hauskaa: sellaisia maanteitä, joiksi suomalainen maantietä mieltää, on maassa varsin vähän. Siellä on joko viimeisen päälle moottoritie tai sitten viisi metriä leveä pomppuinen kinttupolku, jossa on 10 sentin piennar. Yksi sellainen erkaantuu Suwalkista Gdanskiin päin.
Vuonna 2018 ajoimme samaa polkua ja se oli täynnä reikiä. Nyt päällyste oli korjattu, mutta pomput, kurvit ja puiden juuret ovat kaikki paikallaan. Mitä ihmeellisempää tielle luvataan 90 km/h nopeusrajoitukset kaupunkien välisillä osuuksilla. Asiaa ei ole mainittu missään tiemerkinnällä, ainoa tiedonlähde on auton päättelykyky. Itse en kyseistä kiharaista polkua uskalla ajaa näin kovin, koska näkyvyys on varsin rajallinen, tie on niin kapea, että jos vastaan tulee kuormuri tai kurvin takaa ilmestyy jalankulkija tai polkupyörä, ei kerta kaikkiaan ole tilaa mihin väistää. Joka tapauksessa tie kulkee tusinan pikkukaupungin ja kylän läpi, jolloin körötellään 40-50 km/h. Ainoa lohtu, että niissä kaikissa saa ruokaa, hyvää ruokaa kaiken lisäksi.
Veikkaan, että rekat joutuvat ajamaan Gdanskiin Varsovan kautta, koska tuo polku ei kerta kaikkiaan ole rekan mentävä väylä. Rekkakuskit varmaan tietävät asian paremmin.
Ruoka, majoitukset ja palvelut
Ruoka
Viron puolella reitille ei osu mitään varteenotettavaa, nopeaa ja hyvää ruokapaikkaa. Onhan sekä Tallinnassa että Pärnussa ja niiden ympäristössä paljon hyviä ravintoloita, jos on aikaa ja halua tehdä pienen koukkauksen.
Tallinnassa usein tyydymme joko lämpimien tiskien tarjontaan tai Ülemisten Lidoon. Ehkäpä Satama-alueelle on viime aikoina tullut jotain uutta.
Joten Suomesta tultuamme söimme yleensä laivalla ja sitten vaikkapa Latvian Akropole Alfa:ssa (sen jälkeen kun ennen koronaa suosimamme grilli pisti lapun luukulleen). Tosin, sikäläistä ruokaa voi puolestani skipata kokonaan. Ei ole mikään makuelämys.
- Akropole Alfa – Shopping center (Google Maps -linkki)
Päiväsaikana ruokaa saa hyvin myös Bauskassa.
Seuraava helppo pysähdyspaikka on RYO. Ostarina RYO ei ole kovin vakuuttava, mutta on siellä siistejä vessoja ja ruokapaikkoja. On pikaruokaakin tarjolla, kuten KFC ja Hesburger, mutta yleensä söimme London Grillissä. Siinä on toki a la carte menu, mutta ruoka tulee nopeasti pöytään ja se on hintansa väärtti. Grill London on Kaunasista lähtöihin oleva paikallinen ravintolaketju, joka on maassa hyvin suosittu sen hinta-laatusuhteen takia. Yksi meidän suosikkiravintoloista Liettuassa.
- RYO Google Mapsissa
Useimmiten yritimme pidätellä nälkäämme siihen hetkeen, jolloin vastaan tulee Puolan raja ja heti sen tuntumassa meidän lempipaikkamme vuosien takaa – Karczma Wilczy Głód (Maps). Nykyään se on moottoritiestä 200-300 metriä sivussa, mutta kyseiselle kauppojen ja ravintoloiden rykelmälle on tehty kätevä ramppi. Aitoa puolalaista ruokaa ja tunnelmaa, suosittelen lämpimästi!
Tästä eteenpäin on vaikeaa suositella jotain yksittäisiä ravintoloita, koska niitä on paljon.
Niin kuin mainitsin, Puolassa ruokaa saa joka kolkasta: lounaskahviloista, ruokaloissa, ravintoloissa ja huoltoasemilta. Pitäkää mielessä, että sunnuntai on määrätty laissa vapaaksi, joten paikka kuin paikka voi olla kiinni. Myöhään iltaan on myös avoinna vain harva ruokapaikka. Moottoritiellä on monia huoltoasemia auki 24/7, mutta silloinkin ruokaa saa yöllä vain rajoitetusti.
Jos haluaa nähdä vähän Puolan maaseutua hyvän ruoan kera, suosittelen poikkeamaan pienempiin tai isompiin kaupunkeihin matkan varrella: Ełk, Łomża, Ostrów Mazowiecka.
Jos E67 pitkin jatkaa vielä vähän päälle 100 km, vastaan tulee Łódź (Maps: Łódź).
Maps-linkit:
Huolto
Polttoainetta saa tankattua ja akkuja ladattua vaihtelevasti. Moottoritiellä huoltopisteitä ja -asemia on paljon. Maalla valikoima alkaa supistua, mutta polttoainehinnat laskevat dramaattisesti.
Yöpyminen
Teoriassa Via Balticaa pystyy ajamaan päästä päähän yhdessä päivässä. Helsingistä Varsomaan on tällä hetkellä 1082 km matkaa (huomioiden tietöitä kiertäviä pätkiä) ja vajaat 15h ajamista. Käytännössä se on rääkki, jota ei kannata tehdä. Erityisesti lasten ja lemmikkien kanssa matkustaessa tai yhden kuskin menetelmällä. Isonkin Ihmisen pitää syödä ja lepytellä silmiään aina välillä.
Tässä lista hyväksi havaituista majoituksista matkan varrelta.
Via Baltica Lietuva
Lähellä Kaunasta sijaitseva, itselleen rekkakuski-hotellin mainetta niittänyt majoituspaikka on itse asiassa siisti, rauhallinen, luotettava ja edullinen paikka. Peruslaatuinen aamiainen, siistit huoneet ja jopa uima-allas. Loistava sijainti moottoritien varrella on kätevä, jos haluaa vain katkaista ajoputken.
Hotelli on tosiaan rekkakuskien suosiossa, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että klo 22.00 sen päälle laskeutuu hiljaisuus. Eiväthän ajossa olevat yhdistelmä-autojen kuljettajat juo eivätkä juhli. Respa on auki 24/7. Autosi on siellä turvassa, koska parkkipaikka on täynnä kameroita – onhan siellä miljoonien arvoisia tavaralasteja seisomassa.
Bistrampolis Manor
Hieman tasokkaampi majoitus tien varrella lähellä Panevėžysta. Miljöö oli varsin kaunis, erityisesti sen ympäröivä puisto. Hyvä aamiainen ja erityisen mukavat vuoteet.
Lampedziai Apartment
Tämä majoitus on kaikin puolin paras perheille: edullinen, hyvin varustettu ja lähellä kaupungin parasta rantaa. Se on sekä lähellä moottoritietä (kätevän rampin päässä) ja kauppoja (isojen markettien koko kirjo), että sieltä ajaa helposti keskustaan omalla autolla tai julkisilla. Lähellä on suuri luonnonpuisto/ulkoilualue, on museoita ja nähtävyyksiä ja runsaasti vesiurheilumahdollisuuksia. Tässä olemme pysähtyneet vuodesta 2019, jolloin löysimme sen ensimmäistä kertaa, aina vuoteen 2023, jolloin muutimme Kaunasiin.
Lampedziain alue on niin kaunis, että suosittelen vierailemaan siellä, jos vain reissun aikataulu antaa myöten. Erityisesti lasten kanssa matkustaessa.
Olemme toki majoittuneet monessa paikassa sekä Via Baltican kyljessä että muualla Euroopassa (ja Euroopan ulkopuolella), mutta nämä ovat E67:n parhaimmistoa.
Muista majoituksista saa lukea erikseen näissä postauksissa:
- 4513 km pitkä postaus – In Via – Euroopan halki autolla
- Road Trips Archives
- Millainen on toimiva hotellihuone?
- Kaunas lapsiperheille – In Via – Liettua
Viikko 31-2025 – Autolla Euroopassa – Via Baltica.
Viikko 31-2025 – Autolla Euroopassa – Via Baltica.
© 2019-2025 VIA PER ASPERA AD ASTRA
Viikko 31-2025 – Autolla Euroopassa – Via Baltica.
Viikko 31-2025 – Autolla Euroopassa – Via Baltica.
Kiitos hyvistä vinkeistä! Ei ole tullut Via balticaa ajettua, mutta kyllä road trip kelpaisi. Toki hyvät tiet olisi plussaa, mutta ehkä se on sitä matkailun tuomaa jännitystä millaisia reikiä on tiessä. Eurooppaa noin muutenkin voisin kiertää autolla.
Euroopassa teitä parannetaan koko ajan. Se on jo plussaa ☺️.
Euroopassa on helppoa ajaa, paria kinkkistä kohdetta lukuun ottamatta. Olemme tehneet nyt muutaman pienemmän ja suuremman kiertoajelun pitkin maanosaa, ja sanoisin että lähtisin milloin vaan uudestaan. Vaikka minulla onkin ajokortti 😁.
Kiitos tästä, pitäisi joskus toteuttaa automatkailu Euroopassa. Oma haaveeni on ollut (ja on edelleen) lentää Lissaboniin ja ajella sieltä Välimeren maita pitkin takaisin kotiin. Haluaisin viettää aikaa matkalla riittävästi (kuukauden ainakin) ja majoittua ihanimpiin paikkoihin. Ehkä joskus…
Wow! Se olisi ikimuistoinen reissu!
Silloin, kun me joskus ajettiin Portugalista Maltalle, mullekin tuli mieleen, että reitti on niin ihana, että voisin jäädä siellä tien päälle pidemmäksikin aikaa.
Joskus olisi mukava lähteä ajamaan Suomesta Eurooppaan omalla autolla. Tuo olisi varmaan se ensimmäinen reitti, mikä tulisi testattua. Paljon kiinnostavia paikkoja.
Reitri on tosiaan hyvin mielenkiintoinen ja kaunis. Siinä on paljon katsottava: sekä luontokohteita että historiallista ja kulttuurista perintöä. Siellä ei tosin voi olla kiirettä mihinkään, näin säästyy hermotkin.
Pitkin Via Balticaa on myös paljon luonnonpuistoja, joista suurin osa on meillä vielä käymättä. Enemmän tuli käytyä rannoilla ja pikkukaupungeissa. Erikoisinta on se, että viime reissulla eläinhavaintoja tuli paljon. Eläimiä juoksee täällä kaduillakin, aina karhuja myöten.