Viikko 18-2025 – Sakuran salaisuus.
Sakuran salaisuus – mitä tapahtuu kukinnan jälkeen?
Keväisin kukkivien puiden loisto tuo iloa silmille, mutta harva kaupunkiin istutettu puu tuottaa mitään syötäväksi kelpaavia hedelmiä.
Kun olin koostamassa Unelmien matkakohde-postaustani, minua jäi vaivaamaan yksi asia: sakuroja istutetaan Japanissa valtavia määriä, mutta onko niistä muuta hyötyä kun ihastelijoiden riemu?
Keväisin sakura hurmaa vaaleanpunaisella kukkapilvellään, mutta mitä sen jälkeen? Tuleeko siihen hedelmiä? Voiko niitä syödä?
Harva tietää, että kukinnan jälkeen puu jatkaa elämäänsä aivan yhtä kiinnostavalla tavalla ja sillä on suuri rooli japanilaisessa kulttuurissa – myös ruokapöydässä.
Kasvitieteellinen katsaus: tekeekö sakura kirsikoita?
Koristekirsikat, joihin sakurakin kuuluu (Prunus serrulata), tuottavat kyllä hedelmiä, mutta ne ovat usein karvaita, kuivia tai lähes mauttomia. Luonnonlajit, kuten Prunus avium, voivat tehdä jopa syötäviä (joskin happamia) marjoja.
Hedelmät eivät mene hukkaan
Ihmiselle nämä pienet, kitkerät marjat eivät yleensä kelpaa, mutta linnut (esim. rastaat, tilhet, kyyhkyset) rakastavat niitä. Sakura toimii ravintona ja elinympäristönä monille lajeille kukinnan jälkeenkin. Se on osa monimutkaista ekosysteemiä. Hedelmät voivat jäädä puuhun pitkään – luonnon pikaruokala talvella.
Sakura keittiössä – kukkia ja lehtiä, ei hedelmiä
Vaikka hedelmät jäävät sivuun, kirsikankukkia ja -lehtiä käytetään runsaasti japanilaisessa ruokakulttuurissa:
- Sakura-mochi: makea riisikakku suolatussa kirsikanlehdessä
- Sakura-teetä juhlatilaisuuksissa, esim. häissä
- Sakura-maustetut jälkiruoat ja juomat, jotka ovat suosittuja keväällä
🌸 Sakuran opetus: kauneus ei katoa kukkien mukaan
Vaikka kukinta on ohi ja terälehdet ovat varisseet maahan, jäljelle jäävät pienet ruppuset hedelmät ovat yhtä tärkeä osa kokonaisuutta. Ehkä siinä on opetus meillekin: se, mikä on näkyvää ja ihailtua, ei ole koko tarina.
Miten käy muiden kauniisti kukkivien koristepuiden?
Sakuran tarina ei ole luonnossa ainutlaatuinen. Vaikka monet koristepuut eivät tuota ihmisravinnoksi kelpaavia hedelmiä, eläimet – erityisesti linnut, oravat, jyrsijät ja hyönteiset – käyttävät niitä ravinnokseen ihan mielellään.
Koristeomenapuut
Pienet koristeomenat ovat liian happamia tai kitkeriä ihmisille, mutta linnut ja oravat syövät ne hyvällä ruokahalulla. Monet koristeomenalajikkeet ovat myös tärkeitä pölyttäjille keväällä.
Hevoskastanja
Hevoskastanjan isot “kastanjat” eivät kelpaa ihmisille, mutta kauriit, villisiat ja jotkut jyrsijät saattavat käyttää niitä ravinnoksi tilaisuuden tulleen. Monet eläimet varastoivat niitä, vaikkeivät ne olisi kovin ravinteikkaita.
Pihlajat ja orapihlajat
Vaikka monet koristepihlajat tekevät kitkeriä marjoja, linnut (kuten tilhet, rastaat) syövät niitä mielellään, erityisesti talvella. Ne toimivat luonnossa ”elävänä ruokavarastona”.
Poikkeus: myrkylliset koristekasvit
Esim. kultasade ja hevoskastanja ovat ihmiselle myrkyllisiä, mutta myös monille eläimille haitallisia – vaikka jotkut eläinlajit kestävät niiden sisältämiä yhdisteitä paremmin. Luonnossa eläimet oppivat usein välttämään niille sopimattomia kasveja.
Yhteenveto
Useimmat koristepuiden hedelmät ovat hyödyllisiä eläimille, vaikka eivät ihmiselle maistuvia tai ravinnoksi kelpaavia.
Luonto harvoin tuottaa mitään täysin turhaa, vaikka on olemassa lajit, jotka ovat niin myrkyllisiä tai ravinneköyhiä, ettei niitä juuri syödä.
Vaikka me ihmiset ohitamme koristepuut kukinnan jälkeen, luonto hyödyntää niitä yllättävän tehokkaasti – aivan kuten sakurapuussakin.
💬 Oletko itse nähnyt sakuroja luonnossa? Tai maistanut jotain, jossa on sakuran makua?
Jaa kokemuksesi kommenteissa – olisi ihana kuulla!
Viikko 18-2025 – Sakuran salaisuus.
Kuvitus:
© 2019-2025 VIA PER ASPERA AD ASTRA
Kuvapankkikuvat: Depositphotos®
