Luukku 16. Joulukissa - Joulukalenteri 2024

Joulukalenteri 2024 – Islanti.

Jól on perinteikäs juhla, jonka juuret ulottuvat syvälle Islannin muinaisiin talvipäivänseisauksen juhliin ja sekoittuvat kristillisiin juhla-ajan tapoihin. Jól-kausi alkaa joulukuun 23. päivänä ja jatkuu aina 6. tammikuuta saakka.

Þorláksmessa

Kausi alkaa Þorláksmessa-päivästä (Pyhän Thorlakurin päivä) – 23. joulukuuta. Tämä päivä on kunnianosoitus Islannin suurimmalle pyhimykselle, Pyhälle Thorlakur Þórhallssonille. Sinä päivänä koristellaan joulukuusi ja syödään skataa.

Skata on islantilainen perinneruoka, joka valmistetaan käyneestä rauskusta. Miten skataa valmistetaan? Kalan annetaan käydä useita viikkoja, minkä aikana sen maku ja tuoksu muuttuvat erittäin voimakkaiksi. Käynyt kala höyrytetään ennen tarjoilua. Skataa syödään voin tai sulatetun lampaanrasvan sekä perunoiden kera. Skatan omalaatuisen maun ja pistävän hajun takia, se jakaa mielipiteitä voimakkaasti. Joillekin skata on rakas perinneherkku, kun taas toiset karttavat sen kaukaa.

Þorláksmessa on myös suuri lahjojen ostopäivä, sillä kaupat pysyvät avoinna keskiyöhön saakka.

Grýla – jättiläinen. Kuva: Andrii Gladii at Wikimedia Commons for Icelandic Christmas folklore (in Keflavík Airport)

Islannissa ei ole alkuperäisiä ikivihreitä puita, mutta 1800-luvun puolivälistä siellä kasvatettiin pihlajia toimittamaan joulukuusen virkaa. Nykyään maassa kasvatetaan muitakin ikivihreitä puita tuomaan jouluiloa koteihin ja julkisiin paikkoihin.

Reykjavíkin katedraalin eteen pystytään joka vuosi suuri joulukuusi, joka lahjoitetaan Norjasta Oslon toimesta.

Aðfangadagur

Aðfangadagur, eli Jouluaatto, on joulukuun 24. päivä. Juhla alkaa kello 18, jolloin uusi päivä alkaa vanhan islantilaisen ajan mukaan.

Islannissa joulun perinteinen ruoka on lampaanpaisti. Joillakin alueilla sitä edelleen savustetaan perinteisen tapaan lampaan lannan päällä. Jälkiruoaksi kelpaavat kanelipullat ja Laufabrauð – perinteinen kuvioitu joululeipä, jota valmistetaan ohuesta taikinalevystä. Jokaisessa perheessä leivällä on oma kuviointi. Juomaksi on Jólabland tai Jólaöl – appelsiininmakuiseen kuplajuomaan sekoitettu tumma olut. Usein juoma tarjotaan myös alkoholittomana.

Aterian jälkeen lapset saavat avata lahjansa.

Aðfangadagur (Jouluaatto) ja Jóladagur (Joulupäivä) ovat Islannissakin perhekeskeisiä päiviä. Mutta Annar Jóladagur (Tapaninpäivä) on aika vierailla ystävien ja sukulaisten luona. Tapaninpäivänä julkinen juhliminen on taas soveliasta.

Jólabókaflóð

Mitä lahjaksi? Islannissa on kaunis tapa antaa joululahjaksi kirjoja. Tämä traditio tunnetaan nimellä Jólabókaflóð, eli ”jouluinen kirjojen tulva”, ja se alkoi toisen maailmansodan aikana, kun kirjoja ei ollut säännöstelty, mutta muita tavaroita oli. Jouluaattona monet islantilaiset avaavat uuden kirjan ja nauttivat siitä kuuman kaakaon kera.

Jólasveinar

Mutta kukahan tuo ne lahjat lapsille Islannissa?

Islannin joulun erikoisuus on Jólasveinar, tai Jóltide Lads ovat satuolentoja, jotka tulevat vuorilta. Heitä on 13 ja joka päivä joulukuun 12. päivästä jouluaattoon asti saapuu yksi Jólasveinn. Nämä tontut tekevät kepposia ja jättävät lapsille lahjoja, mutta jos lapset ovat olleet tuhmia, he taitavat saada perunan tai pienen kehotuksen olla kiltti.

Jólakötturinn

Jólakötturinn – Joulukissa. Kuva: Visit Reykjavík

Jólasveinar eivät vaella yksikseen vaan heillä on erikoinen seuralainen – Jólakötturinn. Se on valtava, myyttinen joulukissa, joka syö ihmisiä, jotka eivät käytä joulupäivänä uusia vaatteita.

Vaikka Jólakötturinn on jännittävä ja hieman pelottava jouluperinne, siinä on oma opetuksensa. Islannin karussa ilmastossa, pitkän pimeän ja kylmän talvikauden ajaksi vaatteita piti valmistaa ajoissa. Tarina joulukissasta rohkaisi ahkeruutta ja työntekoa ja toimi kehotuksena tehdä työnsä ajoissa, sillä talven ankarissa oloissa uusien vaatteiden valmistus oli elintärkeää.

Ai niin, Jólakötturinn ei ollutkaan villipeto vaan Grýla:n, jättiläisnoidan, ja hänen poikansa (juuri noiden Jólasveinar:ien) lemmikki.

Gleðileg jól!