Luukku 15. Eläviä seimikohtauksia ja lentävä noita

Joulukalenteri 2024 – Italia.

Italia on yksi maailman historiallisesti rikkaimpia maita. Ei siis ole ihme, että sen joulu on yhdistelmä kristillisiä ja muinaisaikaisia perinteitä, herkullisia makuja ja yhteisöllisyyttä. Joulunvietto Italiassa alkaa jo hyvissä ajoin joulukuun alussa ja jatkuu tammikuun alkuun, joten tunnelmasta saa nauttia pitkään. Italialainen joulu ei ole pelkkä päivä vaan käsite, kokonainen kausi, jonka aikana perheet ja ystävät kokoontuvat yhteen juhlimaan elämää, rakkautta ja iloa. Ehkä siksi se tuntuu niin erityiseltä – siinä on sydän mukana joka hetkessä.

Joulusesonki alkaa jo 8. joulukuuta, Neitsyt Marian perisynnittömän sikiämisen juhlapäivänä (Immacolata Concezione). Juhlakautta jatketaan 6. tammikuuta saakka, jolloin vietetään kolmen kuninkaan päivää (Epifania).

Uskonto on edelleen vahvasti läsnä Italian joulussa. Moni osallistuu jouluyön messuun, ja Vatikaanin Pietarinkirkon messu on erityisen vaikuttava kokemus, jopa televisioruudun välityksellä.

Kuva: Presepe vivente di Casarlano

Seimikohtaukset eivät ole harvinaisuus katolisissa maissa, mutta on asia, joka erottaa Italian joulun monista muista: elävä jouluseimi – presepe vivente. Seimiesityksissä ihmiset pukeutuvat raamatun hahmoiksi ja näytelmä etenee aina ennalta-arvattavan skenaarion mukaan. Napolissa, joka on tunnettu käsintehdyistä seimistään vuosisatoja, perinne on viety aivan eri tasolle. Siellä seimiin lisätään myös sinne ei-kuuluvia, humoristisia hahmoja, kuten nykypäivän julkisuuden henkilöitä tai poliitikkoja.

Juhla ei kuitenkaan ole pelkkää hartautta – italialaiset osaavat myös iloita. Kylien ja kaupunkien joulumarkkinat täyttyvät käsitöistä, herkuista ja nauravista ihmisistä, ja piazzat ovat koristeltu valoin ja seppelein. Kuuluisimmat maan joulumarkkinat järjestetään Bolzanossa ja Trentinossa, ja niistä saa kaikkea juhlaan ja arkeen: käsitöitä, ruokaa ja koristeita.

Ruoka on tietenkin olennainen osa Italian joulua, mutta yhtä ja samaa joulureseptiä ei ole olemassa. Eri alueilla jouluruoat eroavat toisistaan merkittävästi. Jos jonkin sortin yhteenvedon haluaa tehdä, niin käy ilmi, että useimmiten jouluaattona nautitaan mereneläviä, sillä se on perinteinen paastopäivä. Tarjolla voi olla kaikkea simpukoista katkarapuihin, ja ateria on yleensä monen ruokalajin mittainen.

Italialainen sulkaa-panettone.

Joulupäivänä pöytä taas notkuu herkkuja: lasagnea, täytettyä kalkkunaa tai vaikka lampaanlihaa – alueesta ja perheestä riippuen. Jälkiruokien kuninkaita ovat panettone, ilmava ja makea kuivakakku, ja pandoro, tähtikuvioinen kakku, joka on koristeltu tomusokerilla. Ja sitten on tietenkin torrone, pehmeä tai rapea nougat, joka sulattaa jokaisen makean ystävän sydämen.

Lahjoja ei jouluaattona välttämättä jaeta vaan ne kuuluvat vasta loppiaiseen. Tässä kohtaa kuvaan astuu rakastettu hahmo, La Befana. Hän on hyväntahtoinen, hieman kummallinen noita, joka lentää ympäri Italiaa luudallaan 6. tammikuuta, kun kolmen kuninkaan päivää juhlitaan. La Befana tuo lapsille lahjoja, jos he ovat olleet kilttejä, tai hiilenpalan, jos meno on ollut liian villiä. Tarinan mukaan La Befana oli ensimmäinen, jolle ilmoitettiin Jeesuksen syntymästä, mutta hän myöhästyi matkasta Betlehemiin. Niinpä hän yhä etsii Jeesus-lasta ja jakaa samalla lahjoja muille lapsille.

Modernimpi joulupukki, Babbo Natale, on toki tehnyt tuloaan italialaisiin koteihin, mutta La Befana pitää yhä pintansa monissa perheissä. Hänen mukanaan joulunvietto saa annoksen kansantarujen taikaa.

Buon Natale!