Viikko 44-2024 – Marraskuu.
Viikko 44
No nyt se koitti. Marraskuu.
Pohjolan marraskuu on inhokkilistallani ykkössijalla, ei sille voi mitään. Inhoan sohvanurkkia, villasukkia, herkkuja ja pimeässä lukemista, vaikka sorrun niihin kaikkiin pitkin talvea. Lukisin mielelläni terassilla täydessä auringonvalossa ja narskuttelen jotain hedelmiä kahvin kylkiäisinä pitkin vuotta. Ja bikinit päällä.
Rakastan takkatulta, mutta meillä ei ole nyt edes takkaa. Yritän pärjätä kynttilöillä ja kukilla. Ja laitetaan välillä sauna lämpimäksi. Onneksi krysanteemit tuovat kauneutta harmaantuvaan syksyyn.
Etelässä marraskuuhun oli helpompaa suhtautua neutraalisti, koska siellä se tuo tietynlaista viileyttä, mutta ei kylmää, vähän sateita, luonto herää kesän jälkeen. Oli ihanat ulkoilukelit vaikka illat pimenivät ja viilenivät sielläkin. Malta on edelleen päivisin +23+24C.
Marraskuun ainoa hyvä puoli on se, että se tuntuu lyhyeltä, koska se on yksi kiireisimmistä jaksoista (sama se oli kauppa-alalla kuin nyt kouluissa).
IB- oppilaiden pitää saada kaikki pidemmät kirjoitukset valmiiksi ja niitä on yhteensä kahdeksan. Näin tavallisten oppituntien lisäksi. Se tuo paineita myös opettajien arkeen, koska aikaa pitää löytää jokaisen oppilaan henkilökohtaiselle ohjaukselle (yhteensä 3h per oppilas). Myös jokaisesta työstä annetaan palautetta, joka sisältää parannusehdotuksia, ja lopulta arvioidaan lopputulos.
Marraskuu ja terveys
Mistä minä kärsin kaikista eniten on marraskuun vetinen harmaus. Päivä lyhenee vauhdilla, eikä aurinkoa näy päiväkausiin. On sairaan vaikea pakottaa itseään ulos kun siellä on raukkamaiset viisi astetta plussan puolella, vihmoo ja vettä tulee naamaan. Vaikka kotona tai kuntosalilla voi treenata, se ei ole lähellekään sama asia kuin ulkoilu.
Miten ihmeessä saatte pidettyä itsenne kunnossa talvikausina? Kaikki vinkit ovat tervetulleita!
Kaamosmasennus näyttää olevan suomalaisten kansantauti (koko väestöstä kaamosmasennuksen oireita on 1-2% ja Suomessa se on 10%:lla). Kansanterveyden kannalta hallituksen pitäisi ottaa käyttöön Kaamosta pakoon -ohjelma, jossa jokaisella suomalaisella olisi mahdollisuus lähteä talvella viikoksi aurinkoon. No, unelmoin vain.
Osa näin tekeekin, jos työtilanne sallii.
Entäs vitamiinien saanti? Kun hedelmiä ei ole saatavilla kovin runsaasti, ja nekin, jotka kaupoissa kummittelevat kalpeana, ovat viikkoja ellei kuukausia vanhoja. Juurekset tietysti säilyvät paremmin, mutta olen hyvin skeptinen sen suhteen, että keitetty juures on mikään vitamiinipommi.
Noh, paremman puutteessa rosolli ja tuontihedelmät käy kaupaksi. Olo on silti aika vetämätön. Ei auta muuta kuin lähteä sinne sateeseen. Enhän ole sokerista tehty.
Kaikki kuvat ovat toistaiseksi lokakuun puolelta.
Referenssit:
En nauti marraskuusta ja nyt tämä kaiken alleen peittävä hämäryys ja illan pimeys hidastavat toimintoja. Ei auta kahvikuppi, ei nukkuminen. Eikä muuten maistu se liikuntakaan. Saisi jo loppua tämä kuu.
Marraskuu on todellakin tylsä ilmestys. Onneksi se loppuu kohta.
Osut ihan naulan kantaan marraskuu-postauksellasi. Marraskuu on hyvin usein, ellei aina, harmaa, vetinen, kylmä ja aivan liian pimeä. Päivät ovat lyhyitä, kotona on pimeää, vaikka sytyttäisi kaikki valot päälle. Mutta. Kuten sanoit, marraskuu menee nopeasti, sillä se on tietyllä tavalla kiireinen, nyökkäilen, näin se on. Onneksi. Ja joulukuu nyt menee siinä kaiken keskellä ja sivussa, sitten alkaakin jo uusi vuosi. Voi odotella uutta kesää. 😉
Marraskuussa on inhokki-kuukauden ainesta. Siinä ei tapahdu mitään erikoistakaan. Joulukuussa on oma taikansa. Tammikuu on lupaus uutta. Helmikuussa päivä alkaa olla siedettävän valoisa. Maaliskuussa voi odottaa jo kevättä…
Eli täälläkin kesää odotellessa.