Viikko 17 – May Day

Viikko 17-2023 - ilotulitus - May Day - Vappu 2023.

May Day – Vappu 2023.

Tätä viikon postausta kuuluisi otsikoida Hauskaa vappua! Otsikoin sen sijaan May Day. Saa kukin itse päättää, onko se kevätpäivän kunniaksi vai kansainvälinen hätäkutsu 😏.

May Day vai Mayday?

Minä en ole koskaan osannut päättää, miten suhtaudun vappuun. Se on minulle täysin epämääräinen juhla. En ymmärrä sen tarkoitusta enkä perinteitä. Mulla ei ole edes valkoista lätsää. Musta maisterihattu sen sijaan löytyy kahtena kappaleena. 

Musta myös tuntuu, että jokainen juhlii vappua vähän miten sattuu. Toiselle se on kevään ja alkavan kesän juhla. Toisille – valmistumisjuhla. Vasemmisto pitää sen työläistenpäivänä. 

Vappu on niitä juhlia, joita minun oli aina vaikea käsittää. Minulla ei ole omaa tunnesidettä aikaan eikä mitään sellaisia perinteitä, joista olisin halunnut pitää kiinni. Ainoa ikimuistoinen vappu oli vuonna 2013. Me pidimme viimeistä Suometarten piknikkiä Kardiologin puistossa. Lämpöä oli huikeat +9 C. Aamulla 2.5. heräsin kotonani kuin halvaantuneena: selkäni oireilu oli silloin pahimmillaan. Siitä tosin alkoi tapahtumaketju, jonka lopputuloksena oli selkäleikkaus ja sen kautta lopullinen tervehtyminen. Virossa kovin paljon Buranaa ei syödä. Kahden kuukauden päästä vapusta olen ollut jo leikkauspöydällä. 

Tänä vuonna vappu on ollut kevään irvikuva suurimmassa osassa Suomea. Turussa oli +5C ja Oulussa lumimyräkkä. Niitä uutisia oli vaikeaa olla huomaamatta. 

Meillä Maltalla on tänään sateista, mutta lämmintä. Ei kuitenkaan mikään kiva ulkoilukeli, onneksi eilen ulkoilimme pitkän kaavan mukaan auringosta kimaltavan turkoosin meren maisemista nauttien.

Maltalaiset myös pitävät vapaapäivää 1.5. Labour Day tai May Day se on täälläkin. Varmaan brittiläistä perua.

Koko viime viikko Maltalla on ollut kansainvälinen ilotulitusfestivaali, joten räiskintää riitti eri puolilla saarta. Me emme käyneet missään erikseen katsomassa ilotulituksia, koska melkein kaikki näkyy suoraan meidän parvekkeelta Gozoa lukuun ottamatta. Näin saaren perukoilla asumisessa on oma hyötynsäkin. Tänään (su 30.4) on viimeinen päivä ja Vallettassa on luvattu ampua kaikista suurimmat paukut.  

(Teko)syytä juhlaan

Vapun yhteydessä mulle muistui mieleen vielä pari sellaista juhlintaa, mihin en osaa ottaa kantaa. 

Nimipäivä. Meillä äitini kanssa nimipäivä osuu samalle päivämäärälle ja hänelle sekä hänen oma että minun nimi oli erittäin rakas. Itse en tykännyt ikinä sen alkuperäisestä asusta. Ongelmana on se, että äitini nimitti minut isoäitini mukaan. Kiitos vaan. Oli tosi kiva käydä koulua 70 vuotta vanhan nimen kanssa.  

Toinen juttu on After-ski. Mistä siinä on kyse? Erityisesti kun kollegani silmät loistaen oli kertomassa, että hän on menossa tuohon hienoon After-ski partyyn. Mulla oli täysi työ pitää naamani peruslukemilla. Meinasin kysyä, että entäs se itse ski? Meinaatko sinnekin ensin? Onneksi sain purtua kieltäni ajoissa.

Mulla on muuten tosi vaikea navigoida siinä välissä, milloin pitää kertoa ihmiselle totuus ja milloin olla hiljaa. Silloin, kun uutta mekkoa tai kampausta kuuluu kehua, mutta itse näen sen täydellisenä katastrofina. Kuuluuko mun kertoa siitä kaverille vai olla hiljaa? Tarvitseeko toinen ihminen ylipäänsä tietoa siitä, mitä minä asiasta ajattelen? Mitä merkitystä omalla mielipiteellä on, jos sitä kukaan ei kysynyt?

Ne ovat vaikeita paikkoja minulle. Huomaan usein, että myös pojallamme on samoja vaikeuksia. Hän ei aina tiedä, miten kuuluu reagoida johonkin sosiaaliseen tilanteeseen. 

On se muuten aika tylsää, kun uudessa tilanteessa seison naama suorana ja yritän miettiä, mitä mun kuuluu sanoa. Millaista reaktiota minulta odotetaan? Ja tietysti joku huomaa ja rupeaa kyselemään, miksi en sano mitään tai reagoi mitenkään. 

Enkä aina osaa pitää suutani kiinni, silloin kun pitäisi. Erityisesti, jos minusta tuntuu, että joku valehtelee tai tekee toiselle epäoikeutta. Eihän se ole mun asia mennä oikaisemaan toisten sanomisia, mutta joskus en vaan saa pidettyä sammakoita suussani. Tyhmää sekin on.

Olen ilmiselvästi opettanut sitä samaa myös pojalle. Hänellä on vielä meitä vanhempia mustavalkoisempi maailmankuva. Jos jokin asia on väärin tai epäreilu, mikään auktoriteetti ei saa häntä pitämään kieltään. Se on vaarallinen piirre koulumaailmassa. Poikamme ei osaa valehdella. Nyt hän sentään osaa jo pidättäytyä, silloin kun opettaja on väärässä tai tekee jotain tyhmää. Hän kertoo asian vain meille kotona eikä väläytä siitä kommenttia kesken tuntia. 

PS. Ilotulituksen kuvat ovat vanhoja. Tänään on sataa oikein kunnolla⛈️.

Kannattaako rehellisyys?

Opettajana on muuten vaikea tunnustaa, ettei tiedä jotain tai ei osaa, vaikka se on vain inhimillistä. Tiedän sen myös omalta kohdaltani. Yritän tosin tietoisesti eroon tästä piirteestä, ja mielestäni oppilaat osaavat arvostaa sitä, että opettaja on heille rehellinen.

Toisaalta, ei tämän päivän opettaja voi osata kaikkea ja tietää kaikkea, edes omaan alaan liittyen. Tietoa on yksinkertaisesti niin paljon, että on turha yrittää oppia kaikkea. Toisaalta, oppilaita pitää opettaa hankkimaan tietoa itse – joka tapauksessa moni asia saattaa muuttua sinä aikana, kun he istuvat koulunpenkillä oppimassa sitä. 

Rehellisyys on muuten vaikea asia. Toisaalta pitää olla rehellinen itselleen ja toisille, ja toisaalta pitää olla loukkaamatta ketään. Tiedä sitä sitten…

vappu 2023

Hauskaa vappua teille, jotka sitä viettävät, ja mukavaa ylimääräistä vapaata teille, jotka eivät.

May Day – Vappu 2023.

Referenssit:

4 vastausta artikkeliin “Viikko 17 – May Day

  1. Meinasin kirjoittaa, etten muista vapusta mitään, mutta muistanhan 🙂 Aika menee taas valtavan nopeasti ja kohta herään siihen, että kesä meni jo :/

    1. Aika menee todellakin nopeasti. Mitä vanhemmaksi itse tulee, sitä nopeammin se tuntuu kulkevan. Mitähän mieltä Einstein olisi tästä teeorista 😉?

  2. Ihanaa toukokuun alkua Nadine! Meillä oli suunnitelma pötkötellä vapaapäivää eli vappuaattoa sohvalla, mutta päädyimme ystävien kanssa syömään. Hyvä ratkaisu, oli ihan rattoisa ilta ja olihan niitä railakkaasti vappuaattoa viettäviäkin liikenteessä. Vappupäivänä brunssi kutsui, niitä ei liikaa meilläpäin yleensäkään järjestetä kahviloissa/ravintoloissa, joten se oli ihan mukava. Melkein jo perinne meille 😉 noin joka kolmas vuosi käymme vappubrunssilla. 😄 Muita perinteitä ei ole tullut…

    1. Kiitos!
      Periteitä voi keksiä itselleen ja perheelleen ihan omasta takaa. Niin meilläkin on tapana 😁

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.