Viikonkuulumisia 35.
Onko teilläkin samanlainen fiilis? Viikko tuli ja meni. Kesä alkoi ja loppui. Aika tuntuu valuvan kuin hiekka sormien läpi. Se on vain arkea, joka imee uumeniinsa.
Mitään sellaista ei tapahdu, että siitä jäisi muistikuvaa, mutta maanantai vaihtuu viikonlopuksi ja uudeksi maanantaiksi.
Miten ajankulua sitten voi havaita? Toki voi katsoa kalenteria. Nyt tarkistan muuten mikä viikko on meneillään. Vk 35 se oli.
Voi myös katsoa auringonlaskuja. Aurinko ei laskeudu enää mäen taakse, vaan mereen. Näin ollaan tunnin verran lähempänä syksyä.
Tällä viikolla piti hakea koulukirjat. En tiedä miten Suomessa, mutta Virossa korona on jo onnellisesti unohdettu. Hyvin harva ihminen käyttää enää maskeja, yleensä joku vanhempi kanssakulkija. Edes terkkareiden ja sairaaloiden henkilökunta ei näytä välittävän niistä. Toivottavasti he käyttävät hengityssuojia edes leikkaussaleissa 🤔. En ole onneksi ollut leikattavana viime aikoina.
Ai niin, ne koulukirjat. Hetki, jolloin piti tulla koululle, oli tarkoin määrätty lapsen sukunimen perusteella. Sisälle pääsi vain yksi lapsi ja yksi vanhempi kerralla. Maskeja ei sentään tarvinnut.
Neljä luukkua: yhdessä annetaan lappunen täytettäväksi, toisessa pyydetään maksamaan 38 euroa (vain käteisellä; arvaa, onko meillä käteistä ikinä), kolmannessa kirjoitetaan kuitti, neljännessä ruksitaan kuittiin ja lappuun jotain. Sen jälkeen pääsee kirjastoon hakemaan kirjoja.
Ensimmäistä kertaa pääsin koulun sisälle. Viimeiset kaksi vuotta olivat sellaisia, ettei ulkopuolisilla ollut asiaa kouluun. Ei edes vanhemmilla. Kaikki vanhempainillat oli vietetty netissä.
Maltalla on siitä hauskaa, että kun haluaa pystyttää jonkin suuremman rakennelman, ei voi olla törmäämättä johonkin esihistorialliseen jäännökseen. Koulun alta paljastui tietysti useita sellaisia. Onhan sen kahdessa rakennuksessa yhteensä ainakin 2000 oppilasta. Maltalaiset eivät aja mistään historiasta kaivurilla päälle, mutta eivät peruuta rakennuslupaakaan. Näin historialliset rauniot pääsevät lasilattian alle oppilaiden ihailtavaksi.
Tämä koulu on muuten moderni, fiksusti suunniteltu talo, jossa on runsaasti tilaa, suhteellisen pienet luokat (25 oppilasta maksimissaan), kaikki mahdollisuudet urheiluun ja hienoja yksityiskohtia, kuten mainittu lasilattia.
Äsken sain kuulla, että Maltalla on laillistettu kotikoulu. Aikaisemmin oli koulussa läsnäolopakko, kuten myös Portugalissa ja Saksassa. Nyt se on rinnastettavissa Suomeen, jossa on oppivelvollisuus, mutta ei koulupakkoa. Maltalla jokaisen kouluikäisen lapsen pitää olla ilmoitettuna johonkin kouluun. Jos vanhempi ei lähetä lasta kouluun lainkaan, hän saa 100-150 euroa sakkoa tai joutuu 3 kuukaudeksi vankilaan.
Miten teidän viikko meni?
Viikonkuulumisia 35.
Referenssit:
ja kohta on joulu! 😀
Aika menee kyllä hirmuista vauhtia, sen vuoksi olisikin hyvä päivittäin pysähtyä hetkeksi ja vain nauttia ❤️
Upeita maisemia ja niin tuttua tuo ajanjuoksu… 😀
On todella tuollainen olo, että viikko tuli ja meni ja kesä tuli ja meni. Vähän jäi kesken tuo lomailu. Sen verran on ollut rankkaa tää elämä työmaalla sekä kotona. Mutta ehkä ensiviikolla kaikki muuttuu kun vihdoin päästään muuttamaan omaan tilaan takaisin remontin jälkeen ja voidaan aloittaa meidän oma arki vihdoin.
Niinpä, sitä se arki onkin.
Nyt kesä on loppu, joten voi aloittaa joulun odottamista 😉
Joo, matka odottaa 🙂 Tavallaan odotan reissua ja tavallaan taas en.
Kyllä, välillä tuntuu, että aika vain menee ja menee.. tavallaan ajantajukin, kun sitä jaksaa ihmetellä onko taas perjantai jne. Huokaus. Mutta tätä tää arki kai on. Päästiin täälläkin me vanhemmat kouluun ja vanhempainiltaan ekaa kertaa kahteen vuoteen. Ihan kivahan se oli nähdä missä se mukula päivänsä viettää. Maskit löytyy kaikilta terveysalan ihmisiltä, hoitajilta, joten itsekin laitan käydessäni lääkärillä tai neuvolassa. Muualla en ole enää käyttänyt ja se vasta ihanaa onkin.
Niinpä, arki ja vain arkea. Välillä siitä nauttiminen onkin haasteellista 😁. Mutta yritetään kuitenkin.