Bleisure – uudempia trendejä matkailun maailmassa.
Bleisure yhdistää itseensä työ- ja huvimatkailun: business + leisure.
Tämän trendin kehitys on ollut aika hidasta eikä se vieläkään ole noussut otsikoihin kovin monessa maassa, vaikka se alkoi hahmottumaan jo aikoja sitten.
Esimerkkejä bleisure-ilmiöstä ovat ylimääräinen viikonloppu samassa kaupungissa, jossa pidetään ammatillista konferenssia, lisäpäivä turistina työmatkalla tai Suomessakin tuttuja kokouksia Tukholman tai Tallinnan laivoilla.
Syynä trendin hitaaseenn nousuun on työnantajien nuiva suhtautuminen asiaan. Tarkoittaahan se tietysti ylimääräistä rahallista menoa firmalle, jos työntekijä viettää luppopäiviä ulkomailla. Silti ilmiö on Suomessakin varsin levinnyttä yrittäjien ja ylimmän johdon keskuudessa.
Tiedän senkin, että siellä, missä Suomessa bleisurea ei enää harrasteta entiseen malliin, maailmalla trendi vasta nousee.
Mikä Suomessa meni pieleen?
70-80-luvun nousukauden huvijahdit ja huvilat yritysten nimissä loppuivat 90-luvun lamaan. 2000-luvulla uusi nousu tyssäsi vuoden 2008 maailmanlaajuiseen pankkikriisiin, joka tavoitti Suomna jossain 2010 kiepeillä. Sen jälkeen tiukkeneva rahapolitiikka ja verottajan valvova silmä estivät bleisuren uutta nousua.
Nykyään yksityisyrittäjillä ei ole vapaata rahaa entiseen malliin, koska Suomi (eikä Eurooppakaan) ole kunnolla toipunut kriisistä. Johtoportaassa olevia henkilöitä ei enää päästetä edes ammatillisille tapahtumille kovin helpolla, siihen yritetään joko osallistua etänä tai alimman portaan asiantuntijaa tai freelanceria lähettämällä. Lue: päästään halvemmalla.
Miksi trendi nousee maailmalla?
Maailmalla on huomattu, että työntekijöiden tyytyväisyys työpaikkaan ei ole suoraviivaisesti riippuvainen palkasta ja työstä, vaan usein moni kiva extra ratkaisee. Työntekijän hyvinvointi on organisaatiolle yhtä tärkeää kuin ihmiselle itselleen. Bleisuren avulla henkilökunnan hyvinvointia pääsee kohottamaan ikään kuin ohimennen.
Tämä näkökulma on erittäin viisas monessa mielessä.
1. Paineiden maadoitus
Nykytekniikka mahdollistaa sen, että työssä ollaan miltei ympäri vuorokauden. Vaikka on edelleen töitä, joissa työajan loputtua potkaistaan ovi perässä kiinni ja ollaan vapaalla, suurin osa töitä edellyttää tavoitettavuutta työajan ulkopuolella. Kilpailu sekä työpaikoista että yrityksen sisällä voi olla varsin kovaa ja se lisää painetta.
Sen takia pari luppopäivää komennuksella silloin tällöin ei vie yritykseltä mahdottomasti resursseja, mutta työntekijä on lojaalimpi ja alttiimpi tekemään työtään suuremmalla innolla.
Tähän pitää vielä huomauttaa, että Suomen laissa erittäin tarkasti säädetyt lomapäivien määrät ja ajankohdat sekä alakohtaiset sopimukset ovat maailmalla harvinaisuus. Suurin osa maailman yrityksistä elää omalla sisäisellä sopimuksella, joka on huomattavasti joustavampi kumpaankin suuntaan.
Itse olisin joustavamman lomajärjestelyn kannalla Suomessakin. Toki ei kaikilla aloilla siihen pääse (esimerkiksi kouluvuosi on mitä on), mutta vaikkapa tehdastyössä tai kaupan alalla se olisi kätevämpi ratkaisu.
2. Uusia kokemuksia
Sen lisäksi, että työntekijä hoitaa oman työtehtävänsä komennuksella tai osallistuu konferenssiin tai koulutukseen, josta tuo lisää arvokasta tietoa, uudessa paikassa hän voi saada kokemuksia, jotka ovat työn kannalta varsin hyödyllisiä. Hänellä on silloin aikaa verkostoitua kollegoiden kanssa, tutustua paikalliseen väestöön ja ympäristöön, joka senkin tuo uusia näkökulmia työhön.
Monella alalla tällaiset kokemukset paikan päältä ovat kullanarvoisia. Esimerkiksi matkailualalla on ihan eri asia käydä matkamessuilla vain hallit läpi tai päästä tutustumaan myös paikkaan, jossa messut pidetään. Voisi luulla, että kaupunkikierrokselle jää aikaa illalla työpäivän jälkeen. He, jotka ovat ikinä käyneet suurilla ammatillisilla messuilla ulkomailla, tietävät, että 8h kävelyn jälkeen voimia jää hädin tuskin illalliselle. Seuraavana päivänä kun pitää aamukahdeksalta olla takaisin messuhallin käytävillä.
Olen ollut urani aikana sekä kävijänä että näytteilleasettajana useita kertoja eri messuilla sekä Suomessa että ulkomailla. Se on puolin ja toisin rankka työpäivä, jos ohjelmasta pitää kiinni, maasta ja messujen luonteesta huolimatta. Joten päivä-pari vapaata ei koskaan ollut pahitteeksi.
3. Halpa bonus
Parin ylimääräisen hotelliyön hinnalla työntekijä saa tuntemaan itsensä tärkeäksi ja toivotuksi työyhteisössä. Se on myös tavallaan luottamuksen osoitus siihen, että työ tulee hoidettua ajallaan siitä huolimatta, että työntekijä on hetken pois toimistosta omalla tahdollaan. Uskon, että työt aina hoituukin. Muuten tuskin bleisure on tarjolla enää ensi kerralla.
Näin työnantaja myös nostaa omaa profiiliansa. Hyvistä työntekijöistä on aina pulaa, ja näin yritys pääsee lisäämään arvoansa työmarkkinoilla ilman, että sen palkat olisivat merkittävästi korkeampia kuin kilpailijoilla.
Firman maineella on muuten hyvin iso rooli siinä, millaisen henkilökunnan se saa kerättyä itselleen. Palkoilla kilpaileminen ei aina onnistu joka alalla.
Miten saa neuvoteltu itselleen bleisurea?
Suurien kansainvälisten tapahtumien ajankohdat ovat tiedossa kuukausia (ellei vuosia) etukäteen ja silloin sekä lentojen että hotelliyöpymisten hinnat lähtevät kohti taivasta. Piikki on yleensä erittäin hetkellinen ja se kattaa suunnilleen päivä ennen ja jälkeen tapahtumaa. Joten työnantaja voi jopa säästää kuluissa, jos lähdet matkalle pari päivää ennen tai jälkeen tapahtuman. Hotellikaan ei maksa enää kuin kolmasosan siitä, mitä tapahtuman aikana oli (esimerkkinä ovat lukemat Frankfurtin Light&Building messuilta).
Yllättävää oli, että toisena ja kolmantena messupäivänä hotellit on kalleimmillaan. Alussa ja lopussa edullisempia. Joten silläkin pääsee kikkailemaan. Myös ihan kaikissa hotelleissa hinnat eivät hyppää kolme-viisinkertaisiksi, mutta silloin yöpymisistä pitää huolehtia hyvissä ajoin.
Jos varsinainen h-hetki on maanantaina voit pyytää lupaa lähteä matkaan jo perjantai-illalla. Vielä parempi järjestely on, jos olet matkalla perjantaihin asti. Silloin sekä meno-että paluulipussa voi säästää niin, että lähdet tiistaina tai keskiviikkona, jolloin liput ovat halvimmillaan, ja palaat maanantaina aamulla. Näin viikonloppu tulee sisältymään matkaan.
Lennoissa voi säästää merkittävästi, jos pystyt olemaan joustava meno-paluu päivämäärissä. Jos et ole menossa mihinkään tarkkaan rajoitettuun tapahtumaan, niin yhteistyökumppaneiden kanssa voi sopia tapaamisista sen mukaan, miten lennot menee.
Paras hinta tulee usein silloin, kun kohteessa viipyy pidempään, viikon verran ainakin. Näin hintojen erotusta voi olla riittävästi kattamaan hotellikuluja.
Jos työnantaja ei heti lämpene ajatukselle, että olet viettämässä lomapäiviä työmatkoilla, voit vedota yllä mainittuihin argumentteihin: työssä hyvinvointia voi hoitaa myös tällä tavalla.
Tässä pitää kuitenkin muistaa, että työnantaja voi olla halukas maksamaan matkarahaa vain niistä päivistä, jolloin olet hoitamassa työasioita. En tiedä, kuinka laillista se on Suomessa, mutta maailmalla on yleistä, että ylimääräiset päivät ovat työntekijän omalla vastuulla.
Oletko aikaisemmin kuullut tästä ilmiöstä? Tai kenties olet viettänyt jo monta bleisurea?
Bleisure – uudempia trendejä matkailun maailmassa.
Referenssit:
En ole ennen kuullut tämmöisestä, olisi kyllä aika kiva juttu. Työhyvinvoinnin kannalta kyllä ihan must.
Olen kyllä kuullut. Omakohtaista kokemusta ei kuitenkaan ole, mutta voisi toki olla itsellenikin sopiva konsepti. Mutta tuo on kyllä aivan totta, Suomen työaikalainsäädäntö ym. normisto ovat kyllä tavattoman tiukkoja.
Niinpä, menee vielä aikaa, ennen kuin Suomesta lähdetään bleisuremaan laillisesti.
Toivotaan että työnantajat tarttuvat tähän. Pari extrapäivää, jos ei ole kiire kotiin olisivat varmasti kivoja. Messupäivät on raskaita, pieni palautuminen paikan päällä, miksei sanoisin minäkin. Pidän itseäni onnekkaana, kun ei ole loma-aikoja tarvinnut noudattaa ikinä. Lomat könttään kerran vuoteen, jos tahtoo, ja tammikuuksi niin kauas kuin pääsee.
Mä en ollut aikaisemmin kuullut tästä ilmiöstä ollenkaan. Se on kyllä totta, ettei palkka aina ratkaise ja työhyvinvointi on todella tärkeää. Saa nähdä seuraako Suomi maailman trendiä ja bleisure palaa vielä tännekin.