Syksyssä on oma lumonsa

Syksy.

Vaikka en erityisen paljon tykkää syksystä, on siinä oma lumonsa. Jos tuuri käy, niin alkusyksystä on muutama lämmin ja kuulas päivä, jolloin aurinko paistaa kaikissa väreissä hehkuvien lehtien lomitse. 

Syksyisessä metsässä on jotain taianomaista. Siellä käynti käy minulla  meditaatiosta. Kuuntelen hiljaisuutta ja kuvaan kärpässieniä huvikseni.

Osaan valmistaa ruokaa vain muutamasta sienilajikkeesta, jotka eivät tietysti kasva Suomessa tai pohjolassa ylipäänsä. 

Luonnossa syksy on surullista aikaa. Minusta tuntuu siltä kuin luonto olisi kesän jälkeen kuolemanväsynyt ja tarvitsee lepoa seuraavaa kevättä varten.

Syksy

Kaikkein vaikeinta pohjoisen maapallon puoliskolla on pitkä, harmaa ja kylmä vuodenaika. Sen takia yritän aina kuvata itselleni piristykseksi syksyn värejä, että pystyn elämään talven yli. 

Kuvat ovat sekaisin, uusia ja vanhoja.

Gozolaisesta syksystä tarkemmin tässä.

Syksy

Mukavaa syksyä teille!

12 vastausta artikkeliin “Syksyssä on oma lumonsa

  1. Kauniita syyskuvia! Pääkaupunkiseudulla vasta vaahteroissa näkyy ruskaa ja villiviinissä. Koivut alkavat vähitellen muuttaa väriään vihreästä keltaiseen. Mitä enemmän ilmat kylmenevät sen nopeammin saadaan väriloistoa.

    Kiva huomata, että joku toinenkin valokuvailee kärpässieniä. Minulla se on vähän myös intohimo.

    1. Joo, meitä on jo aika monta 🍄. Kärpässieneissä on jotain niin söpöä, erityisesti kun tietää että ne on äärimmäisen myrkyllisiä.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.