Sittenkin helpottaa - Miljoona ihanaa asiaa lapsen kasvaessa isommaksi

Miljoona ihanaa asiaa lapsen kasvaessa isommaksi

Olen seurannut paljon keskusteluja, mikä on kaikkein vaikein ikä lasten kasvaessa. Meitä äitejä on joka menoon: vaikeata vauvavuotta eläviä, uhmaikään turhautuneita, leikki-ikäisten raivareihin väsyneitä, kouluongelmien kanssa tappelevia, teinien kanssa hermoja menettäneitä…

Kyllä, kyllä se joskus helpottaa. Kaikki ne ovat lapsen kasvun vaiheita ja ne menevät ohi ennemmin tai myöhemmin. Joo, vauvat ovat ihania, mutta on ne isommat lapset yhtä ihania, hauskoja ja rakkaita.

Tässä on ainakin miljoona mukava asiaa, joita lapsen kasvaminen tuo mukanaan (okey, vain 25).

1

Vauvavuosi voi olla helppo, mutta voi olla myös vaikea ja tuskallinen. Unen puute, heikko unen laatu, tarve olla saatavilla 24/7, yhteisymmärryksen puute vauva kanssa – alku on silti kaikkein vaikein. Kun itsekin on vielä toipilas synnytyksestä ja hormonimyrskyn takia herkässä tilassa, niin kaikki näyttää pahemmalta kuin oikeasti on. Tämän lisäksi pari sellaista kommenttia tutulta tai tuntemattomalta, ettei tiedä itkeäkö vai nauraako.

2

Heti kun vauva alkaa edes nukkua säännöllisesti, ei nyt puhuta vielä mistään täysinäisistä öistä, niin itsekin pikku hiljaa tulee järkiinsä. Voi jo alkaa vähän liikkua (juuri se vaunulenkki tai vauvauinti), pääsee jo suihkuun ja juomaan kahvia. Voi olla, että vauva jo sietää pari tuntia isän kanssa olemista niin, ettei äitiä ole näköpiirissä. (tai isä sietää vauvaa).

3

Taapero leikkii jo paljon itsenäisesti, niin pääsee siivoamaan ja tekemään ruokaa ilman painolastia. Ihmisten ilmoille pääsee jouhevammin, eikä aina tarvitse suunnitella reissua lastenhoitohuonekartan mukaan.

4

Pyykkien määrä vähenee, kun lapsi on nyt suurimman osan ajasta pystyasennossa eikä puklaile niin paljoa, että sekä lapsen että vanhemman vaatteet lentävät pyykkikoriin monta kertaa päivässä.

5

Ruokaa ei tarvitse tehdä kahta eri lajia, vaan kaikille samaa.

6

Pottaa on helpompi pestä kuin vaihdella vaippoja jatkuvasti. Lapsen kanssa voi nyt käydä vessassa eikä vauvanhoitohuoneessa.

7

Uhmaikäinen lapsi on arvaamaton, mutta jos on hyvä päivä, niin sen ikäiselle on jo tarjolla paljon huveja. On leikkipuistoja, kerhoja, huvipuistoja ja leffoja. Ai niin, uhma ei tule ihan kaikille lapsille. Tässä kohdassa palaaminen työelämään ja sen yhdistäminen perhearkeen tuottaa enemmän päänvaivaa kuin lapsi itse.

8

Lapsi kommunikoi. Nauraa paljon. Puhuu. Vuorovaikutus antaa paljon uutta energiaa arkeen ja jaksamiseen. Nyt alkaa oikeasti valjeta, miksi lapsen saaminen olikin hyvä päätös.

9

Leikki-ikäinen osaa jo syödä ja pukea itse (ainakin toivottavasti). Hän on hyvin kiinnostunut kavereista ja yhteisistä leikeistä. Ajelemista tulee enemmän, mutta muiden äitien kanssa voi olla rennompi kahvilla, kun lapset kirmaavat leikkipaikalla ja pääsee puhumaan muusta kuin vaaleanpunaisesta vauvankakasta. Lapsi viihtyy lastentarhassa sekä isovanhempien luona.

10

Uusi lelu (meillä LEGO on toiminut loistavasti) vie lapsen huomion pois äidistä ja isästä tunneiksi, niin he pääsevät tekemään omia juttujaan rauhassa.

11

Suihkuun pääsee yksin.

12

Vessassa voi käydä rauhassa.

13

Esikouluikäisen ja ala-asteikäisen lapsen vanhempana maailma avartuu jo ihan eri sfääreihin. Lapsen kanssa voi keskustella, harrastaa yhdessä, oppia häneltä jotain uutta. Silloin lapsi ei tarvitse enää 24/7 lastenhoitajaa, mutta älyllistä läsnäoloa. Hän tosin osaa antaa tilaa vanhemmillekin, jos he osaavat pyytää kiltisti.

14

Lasta voi ottaa mukaan mihin vaan. Hän osaa olla hiljaa nurkassa palaverin aikana (puhelin tai kirja on tosin välttämätön), auttaa kotitöissä, matkustaa mukana mielellään, istuu kiltisti tuntikausia autossa.

15

Lenkille voi lähteä yhdessä.

16

Kaikki lähtemiset ja tulemiset ovat jo muutenkin sujuvampia. Pukemiset ja riisumiset eivät kestä ikuisuutta eikä tarvitse ratkaista joka kerta sitä ikuista dilemmaa: joko itse on pukeissa ja hiessä pukemassa lapselle ulkovaatteita tai sitten itse on pukemassa vielä, kun lapsi kitisee kuumassa ja hiessä.