Apteekkimuseo Kaunas.
Joskus pienet museot jäävät parhaiten mieleen. Näin kävi, kun poikkesimme pojan kanssa Kaunasin Vanhassakaupungissa sijaitsevaan Liettuan lääketieteen ja farmasian historian museoon (Lietuvos medicinos ir farmacijos istorijos muzieus). Rakennus ei ulkoapäin näytä kovin suurelta, eikä sisälläkään tarvitse varata puolta päivää, mutta juuri siksi paikka tuntui kiehtovalta: se oli tiivis, yllätyksellinen ja antoi paljon enemmän kuin osasimme odottaa.
Apteekin hyllyillä ja kellarin kätköissä
Heti sisään astuessa tunnelma oli kuin 1800-luvun apteekissa – puuhyllyillä siisteissä riveissä ruskeita lasipurkkeja, mortteleita ja alkemistisia välineitä. Oli helppo kuvitella, miten proviisori on joskus mitannut tinktuuraa ja punninnut rohtoja asiakkaalle. Museo on samoissa tiloissa, joissa apteekki sijaitsi vuosikymmeniä. Siinä on myös kellaritiloja, joissa lääkevalmisteita kuivattiin ja säilytettiin.
Näyttely ulottuu aika pitkälle: keskiajan lääkinnällisistä esineistä aina 1900-luvun loppupuolen lääkärinvastaanoton välineisiin. Erityisesti hammaslääkärin käsikäyttöiset porat ja varhaiset röntgenlaitteet pysäyttivät – ei ihme, että sekä potilaat että lääkärit ovat kokeneet kovia entisaikoina.
Lääketieteen historia Euroopassa
Ihmisen kiinnostus omaan kehoonsa ei ole uusi ilmiö. Jo antiikin Kreikassa Hippokrates (n. 400 eaa.) pohti sairauksien syitä luonnollisista eikä vain jumalallisista tekijöistä. Roomassa Galenoksen kirjoitukset hallitsivat lääketiedettä yli tuhat vuotta. Keskiajalla edistys oli hidasta kehittymättömän välineistön takia, mutta esimerkiksi luostareissa vaalittiin tietoa ja harjoitettiin yrttilääkintää.
Varsinainen anatomian ymmärtäminen alkoi renessanssin aikana 1400–1500-luvuilla, kun ruumiinavaukset sallittiin yliopistoissa ja taiteilijat, kuten Leonardo da Vinci, tutkivat ihmisen rakennetta. 1600-luvulla William Harvey todisti verenkierron toiminnan, mikä oli mullistava askel.
Nykyaikaiset tutkimusmenetelmät – mikroskooppi, bakteerien ja virusten tunnistaminen, rokotteet ja lopulta antibiootit – otettiin käyttöön 1800- ja 1900-luvuilla. Näiden avulla lääketiede muuttui toden teolla kokeelliseksi ja tieteelliseksi.
Silti tutkimus ei ole valmis. Esimerkiksi aivotoiminnan ymmärtämisessä ollaan vasta alkumetreillä. Tiedämme jo paljon sähköisistä impulsseista ja hermoverkoista, mutta ihmisen tietoisuuden ja muistin mekanismit ovat yhä suurelta osin mysteeri.
Ehkä juuri siksi museokokemus tuntui kiehtovalta – se muistutti, että jokainen edistysaskel on vaatinut vuosisatojen työtä ja että tulevaisuuden lääketiede voi mullistaa arkemme yhtä perusteellisesti kuin menneiden aikojen keksinnöt.
Miksi suosittelen?
Museo oli pieni, mutta tiivis paketti, joka sai minut arvostamaan, miten valtavan kehityksen lääketiede on käynyt läpi. Lippujen hinnat ovat suorastaan naurettavan edulliset, ja paikka sopii hyvin myös perheille tai opiskelijoille.
Itse voisin käydä siellä uudestaankin, jos satun kulkemaan Rotušės-aukion ohi. Tämä on juuri sellainen kohde, jonka ohittaa helposti, mutta joka kannattaa laittaa Kaunasin museolistan kärkipäähän.
Käytännön tietoa
- 📍 Sijainti: Rotušės a. 28, Kaunas
- ⏰ Aukioloajat: Ti–la klo 10–17 (sisäänpääsy viimeistään klo 16.15). Juhlapyhien aattoina museo sulkee tunnin aiemmin.
- 🎟️ Liput: Aikuiset 2 €, lapset, opiskelijat ja seniorit 1 €, perhelippu 4 €
- 👥 Opastetut kierrokset: Liettuaksi 10 € (ryhmälle), opiskelijaryhmät 5 €, muilla kielillä 15 €. Kierros kestää 45–60 minuuttia.
- 📞 Yhteystiedot: muziejus@lsmu.lt, puh. +370 37 201 569
Apteekkimuseo Kaunas.
Referenssit: